Musta aukko

Mustia aukkoja käsittelevä iirinkielinen tietosivustoni on siirtynyt nettiin vauhdilla tämän illan aikana. Sen kunniaksi linkki artikkeliin Relativistinen lento Stonehengen läpi. Henryn sivuilla oli jokin aika sitten vastaavaan ideaan perustuvia animaatiolinkkejä, mutta minusta tämä animaatio havainnollistaa relativistista valon taipumista valon nopeutta lähentelevillä nopeuksilla huomattavasti vaikuttavammin.

Taas kerran pitää kysyä, miksi tusinascifi pyrkii aina kehittämään jotain vimpaimia, joilla vältetään suhteellisuusteorian pelottavat ja ahdistavat seuraukset, kuten ajan suhteellisuus. Eikö mieluummin pitäisi kehittää juonirakennelmia, jotka hyödyntäisivät niitä?

En ole kaikilta osin sitä mieltä, että oikea tiede pesee scifin heti kättelyssä, mutta itseäni kyllä tuo hannoverilaisten animaatio jaksaa kiehtoa kauemmin kuin yksikään Star Trek -jakso. Se artikkeli on muuten hyvää saksaa ilman turhia englanninkielisiä lainasanoja (myös englanninkielinen versio siellä on) ja siinä on aninmaatioon kuulumattomia kuvia.

Tässä on lisää animaatioita suhteellisuusteoreettisista aiheista - ne käsittelevät valon vääristymistä mustien aukkojen ja neutronitähtien painovoimakentissä. Pari juttua, jotka itse noista opin:

- Mustan aukon näkyvä "reuna" ei ole sama kuin tapahtumahorisontti. Reuna - siis sen mustan alueen reuna - on sen fotosfääri, joka on noin 1,5 Schwarzschildin säteen päässä sen keskustasta eli singulariteetista. (Tapahtumahorisontti, eli mustan aukon todellinen raja, jonka takaa ei palata, on 1,0 Schwarzschildin säteen päässä singulariteetista.) Fotosfäärissä taivas on jakautunut kahtia, mustaan alueeseen ja tähtitaivaaseen; mutta tapahtumahorisonttia lähestyttäessä tähtitaivas kutistuu yhä pienemmäksi alueeksi ja kaikki muu mustuu. Ilmeisesti tapahtumahorisonttiin saavuttaessa maailmankaikkeus on kutistunut pelkäksi kirkkaaksi valopisteeksi. Sitten pudotaankin sisään, henki ja kaikki muukin menee (on todennäköisesti jo mennyt, koska painovoima kasvaa niin nopeasti, että suolet putoavat päätä nopeammin ja jalat suolia, siis jos putoamme jalat edellä - ja senhän arvaa mitä siitä seuraa) eikä meistä enää voida sanoa, millaisista alkeishiukkasista meidät oli alun perin tehty.

- Valon kaartumisesta seuraa, että esimerkiksi neutronitähden pinnalla on lukittuja valonsäteiden ratoja: valo nousee toiselta puolen neutronitähteä ja putoaa takaisin niskaamme. Tästä syystä neutronitähden pinnalla (jos sinne nyt kukaan hullu menee itseään käristämään) näyttää siltä kuin oltaisiin jättimäisten vuorten keskellä: taivas on pään yläpuolella oleva suuri alue, ja horisontti piirittää taivasta. Horisontin alla näkyvät neutronitähden toisella puolella olevat maisemat. En tiedä, voiko neutronitähden pinnalla nähdä itsensä. Mustan aukon fotosfäärissä voi, koska siellä valo kiertää ympyrää ns. Einsteinin renkaana. Näin ainakin olen asian käsittänyt. Fyysikot saavat mielellään korjata ja tarkentaa käsityksiäni.

Todos somos madrileños

Paska olo. Tiedän hyvin olevani (myönteinen) rasisti, mutta espanjalaisista minulla on ollut aina niin hyvä kuva - siis jo ennen kuin aloin opiskella espanjaa - että juuri heikäläisten murhaaminen tuntuu aivan erityisen pahalta. Perjantai-iltana täällä Turussa kokeiltiin jonkin sortin mielenosoitusta, jossa Ivan Hlinkan kanssa käväisimme, mutta se oli latistunut tavanomaisen arabisolidaarisuuskaavan mukaiseksi, eikä siellä edes näkynyt espanjalaisia tai kuulunut heidän kieltään. Eipä siis huvittanut jäädä paikalle.

Toivotaan että se on al-Qaida. Jos ETA harrastaa tämän tyyppisiä temppuja, minulla on sattuneesta syystä aihetta pelätä, että seuraavaksi alkaa räjähdellä meilläkin - ETA näet saattaa olla yhteistyössä meikäläisten hurrivihaajien kanssa. Taannoin - jo vuosia sitten - näet eräs baskilainen nettituttu pyysi apua Euroopan kielivähemmistöjen solidaarisuussivujaan varten ja halusi tietoja mm. iiristä sekä Suomen kielivähemmistöistä. Hän oli pannut sivuilleen linkin Suomalaisuuden liittoon, mutta vaihtoi sen neuvostani mm. Folktingetin ja saamelaiskäräjien yhteyksiin.

Taannoin kävin uudestaan saman tyypin sivuilla, ja hän oli vaihtanut ilman selitystä Suomalaisuuden liiton takaisin paikalleen. Minun on suoraan sanoen vaikea keksiä tälle muuta selitystä kuin että baskisivujen ylläpitäjä oli joutunut ETAn sympatisoijien uhkailemaksi - ja että yhteistyö hurrivihaajien kanssa on ETAn virallinen linja, josta ei saa poiketa. ETAn ote Baskimaan poliittisesta elämästä ja julkisesta keskustelusta on aika lailla kova ja armoton, ainakin jos on luottamista baskitoisinajattelija Iñaki Ezkerran kirjaan Estado de Excepción - vivir con miedo en Euskadi, joka löytyy ainakin Helsingin Akateemisesta.

Sinänsähän ETA on lähtökohdiltaan melkoisen rasistinen (ne vasemmistolaisuus- ja sosialismihöpötykset ovat pelkkä mainostemppu) - sillä tuskin oikeasti olisi mitään vaikeuksia toimia yhteistyössä suomalaisten hurrivihaajien kanssa; ja Suomessa on oikeasti hurrivihaajia, jotka elävät niin omissa maailmoissaan, että kuvittelevat ruotsin kielen oikeasti uhkaavan suomea ja suomen olevan Suomessa vähemmistökieli. Sellaisilla tyypeillä ei todellakaan olisi mitään vaikeuksia löytää yhteistä säveltä ETAn kanssa.

Niin että mukavia paikallisjunamatkoja Kirkkonummelle. Muistakaa nyt vielä, että "hyvä antaa vähästäänkin", uhreille varmasti jo joku järjestää keräystä meilläkin. Saatte varmasti myös kysyä Espanjan suurlähetystöltä, miten voitte auttaa onnettomuudessa vammautuneita ja kuolleiden omaisia.

Ja minähän en teidän kahleitanne kanna

Nyt pitäisi sitten kuulemma oikein kantaa valkoista nauhaa sen merkiksi, ettei lyö naisia. Minä en kanna niitä kahleita, joita te saastat miehille tyrkytätte. Olen jo nuoresta miehestä saakka huomannut, että sellaisella hankkii itselleen ainoastaan nynnyn ja luuserin maineen. Mieluummin sanon, että hyviä ja fiksuja naisia en lyö, mutta sellaiset akat, jotka eivät noudata alkeellisimpiakaan käytöstapoja, eivät todellakaan ansaitse muuta kuin läimäyksen, kun eivät muuten opi.

Minä en ole ollut tuomiolla, enkä edes syytettynä, naisen lyömisestä. Yksi tunnetusti teki hartiavoimin työtä provosoidakseen minut pahoinpitelijäksi - nimenomaan saatuaan tietää, että olin feminismin, lyömättömän linjan ja kaiken muun kivan ja naismyönteisen kannattaja, hän ryhtyi tällaista "ämmää ja vauvaa" kiusaamaan ja solvaamaan oikein urakalla. Kun ei onnistunut, joutui syyttämään minua kunnianloukkauksesta kirjeitse - parempaakaan rikosta ei siihen hätään keksinyt. Mutta kun nainen syyttää miestä rikoksesta, niin mies on jo sen perusteella raiskaajan ja naisenhakkaajan veroinen. Eli minulla ei ole mitään järkevää syytä sitä teidän orjannauhaanne kantaa. Olen kantanut sitä jo liian kauan. Nyt vaihdan päälle vaikka veripunaiset nauhat.

Muistakaa pojat sitten lyödä sitä akkaanne. Ei se parempaa ansaitse. Hakkaajina ja raiskaajina teitä kohdellaan joka tapauksessa, vaikka kuinka viuhtoisitte jollain naurettavalla nauhalla. Naisarmeija ei ota vankeja eikä kunnioita teidän valkoisia lippujanne. Ja feminististen aatteiden tyrkyttäminen nuorille pojille on edesvastuuttomampaa kuin sumuavan typpihapon juottaminen pikkuvauvoille.

Blogistikollega Isosisko näkyy muuten valittelevan sitä, ettei naisneroja ole. Hän ei tietenkään ole kuullut Maria Sklodowskasta (josta Ranskassa tuli Marie Curie) eikä ainakaan Lise Meitneristä, noin alkajaisiksi. Me luonnontieteitä opiskelleet ja harrastaneet olemme. Mutta senhän tietää, että naistutkimuksessa ei opeteta naisnerojen nimiä, vaan siellä toistellaan kyllästymiseen asti opinkappaleita, joiden mukaan naisneroja ei ole, koska vallitsevan tieteen paradigma on niin miehinen. Isosiskollekin on tietysti suuri helpotus ja itsetunnon kohotus tietää, että hän ei pärjännyt huonosti koulun kemiassa ja fysiikassa lahjattomuutensa vuoksi, vaan siksi, että näiden tieteiden piilo-opetussuunnitelma vai mikähän sala-agenda lieneekään sortaa naisia.

Feminismi on nykyään hiukkasen samanlainen luuseriaate kuin libertarismi: epäsosiaaliset kusipäät, joilla on liian suuret luulot itsestään, pystyvät sen avulla lääkitsemään itsetuntoaan ja kuvittelemaan itsensä nerokkaammiksi kuin ovatkaan. Libertaristit voivat kuvitella olevansa suuria yksilöitä, joita kollektivisoiva "sosialismi" sortaa, ja femakot voivat aivan vastaavasti syyttää omasta keskinkertaisuudestaan koko muuta maailmaa.

Birdy taas komentaa minua olemaan huolissani "omista naisrakkaista", kun näitä kuulemma uhkaa jokin epämääräisesti määritelty miesten väkivaltaisuus - miehet kun saavat kuulemma nautintoa pelokkaiden naisten näkemisestä. Kaikilla ihmisillä on omassa seksuaalisuudessaan tiettyjä sadomasokistisia elementtejä, myös miehillä - se tiedetään. Toisin kuin naiset, joiden odotetaan toteuttavan Vahvaa ja Upeaa Naiseuttaan (tm) perversseimpienkin päähänpistojen osalta, me miehet olemme saaneet alusta saakka kuulla syyllistämistä omasta seksuaalisuudestamme, puhumattakaan siitä, että meille on opetettu miehen ison kropan olevan vaarallinen ase, joka on vastuulla kannettava. Me miehet joudumme siis oppimaan itsehillintää, miehistymään ja aikuistumaan, hallitsemaan ja jalostamaan impulssejamme. Tätä kannattaisi joskus Vahvan ja Upean Birdynkin kokeilla, sen sijaan että riehuu täysin hormoniensa heiteltävänä apinanaaraana.

Minun omia naisrakkaitani ei siis tosiaankaan uhkaa mikään epämääräinen miesten hirveys ja hillittömyys. Heitä uhkaavat samanlaiset vaarat kuin kaupunkielämässä yleensäkin. Moskovalaista meilikaveriani uhkaavat aidsisten narkkarien puistoon heittämät ruiskut ja tsetseeniterroristien pommit, ei mikään epämääräinen miesten hirveys. Toinen hyvä ystävättäreni on vasta päässyt masennuslääkitykseltä, ja häntä uhkaa lähinnä oma mieli. Minä en yksinkertaisesti rupea olemaan heistä huolissani sellaisista syistä, jotka joku tasapainoton tamperelaisakka katsoo ylhäisyydessään tärkeämmiksi kuin oikeat vaarat ja oikeat syyt.

Muuten olen sitä mieltä, että tämä tavaton kohkaaminen miesten väkivaltaisuudesta palvelee naisilla samaa tarkoitusta kuin miehillä pornon tiiraaminen. Eikö ole kauu-heaa ja ii-hanan pelottavaa kun miehet ovat hirveitä ja väkivaltaisia, ihan häpykieli innosta kostuu! Opettelisitte akat sitä pornoa tiiraamaan, niin ei tarvitsisi sublimoida niitä sadomasohalujaan tuollaisen hysterian lietsontaan. Minusta tuntuu, että esimerkiksi pikkujulkkikseksi noussut sadomasoilijaneitokainen "Kauhea-Namu" on rehellisyydessään itse asiassa paljon terveempi, fiksumpi ja tasapainoisempi ihminen kuin nämä miesvihahysterian lietsojat. Jos joku tuntee hänet henkilökohtaisesti, kertokoon terveisiä. Jos pitää valita joko Kauhea-Namu tai Birdy, niin enpä epäröi hetkeäkään. Luultavasti Kauhea-Namu on tuon maankuulun sadomasouhonsa ulkopuolella mukava, konstailematon ja reilu ihminen. Se ei ainakaan ihmetyttäisi minua pätkääkään.

Entisten aikojen hyvät tavat

Blogistikollega Falangistina maailmassa inisee nyt siitä, kuinka hänen ylhäisyyttään kadulla ärsyttävät hänen ylhäisyytensä mieskäsityksiä loukkaavat miehet, ts. pitkätukkaiset, aseistakieltäytyvät tai muuten vain Ainoasta Oikeasta Totuudesta poikkeavat. Hän julistaa, että hän haluaisi sanoa näille miehille, mitä näistä ajattelee, mutta arvelee poikien purskahtavan itkuun, jos niille sen sanoo.

Meillä täällä Suomessa ei kuulu hyviin tapoihin solvata tuntemattomia ihmisiä päin naamaa keskellä katua. Meillä täällä Suomessa sellainen käytös on suurin piirtein törkein hyvien tapojen loukkaus, mitä kuvitella saattaa. Ennen vanhaan hyvään aikaan kristittynä olemiseen kuului varsin oleellisena osana hyvien tapojen noudattaminen, vaatimaton ja itsestään meteliä pitämätön käyttäytyminen ja eläminen. Juuri tästä syystä kristittyjä vanhoina hyvinä aikoina arvostettiin ja pidettiin myös hieman hairahtuneiden piirissä esikuvallisina ja kunnioitettavina ihmisinä.

Falangistin uhkailut vastaavat erinomaisesti hänenlaistensa ihmettelyyn, miksi kristityistä ei pidetä. "Kristitty" tarkoittaa nykyihmisen tietoisuudessa ennen muuta oppimatonta, provinsiaalista kiihkoilijaa, joka ei osaa käyttäytyä ihmisiksi, vaan joka häiritsee rauhallisia ihmisiä huonotapaisella ja röyhkeällä käytöksellä. Hän on hieman samassa asemassa kuin spurgu tai möykkäävä rasistihuligaani. Varsinkin se, joka itse on hyvinkin uskonnollinen ja kirkossakäyvä ihminen, loukkaantuu syvästi siitä, että spurgun elkein käyttäytyvä raakalainen tulee esitelmöimään hänelle siitä, kuinka hänen pitäisi kääntyä pois synnistä ja saatanasta. Toisin kuin Falangistilla, meillä korkeakirkollisilla ihmisillä on oikeasti eläviä uskonnollisia kokemuksia ja syvä henkilökohtainen suhde Jumalaamme, ja kun joku hänen laisensa räyhääjä tulee selittämään Perkeleen peräaukon paiseesta ruilahtaneesta limasta kasattua maailmankuvaansa, se on aivan yhtä loukkaavaa kuin jos joku pornokauppias tunkisi yhdyntäkuvia esitellen avioparin väliin selittämään heille, kuinka köyhää heidän sukupuolielämänsä on ilman pornoa, huumeita ja ryhmäorgioita.

Sanalla sanoen: Minun uskonelämäni on hieros gamos, pyhä avioliitto, ja minä en rupea selittämään avioelämääni Jumalan kanssa joka vastaantulijalle. Falangistin niin sanottu uskonnollisuus äärioikeistolaisine suvaitsemattomuuksineen on siihen verrattuna inhaa, likaista pornoa, joka uittaa Jumalaa kadun liejussa ja paskassa. Hyvä hyvä, sikailkoon Falangisti Jumalaksi luulemansa Saatanan kanssa ihan niin paljon kuin haluaa, jos joku haluaa sikana rypeä liejussa, niin eihän se minulle kuulu. Mutta asia on niin, että hän saisi opetella edes hieman hyviä tapoja ja pitää vastenmielisen hengellisen haureutensa omana tietonaan.

Pääsiäisenä on nykyään vaikea päästä mieltään pahoittamatta ortodoksikirkkoon, kun sinne ovelle tunkee jatkuvasti mustiin pukeutuneita kännisiä kirkonpolttajagootteja häiriköimään - ja vaikka mieli tekisi, ei viitsi vetää niitä mulkkuja turpiin juhlapäivänä. (Pitäisi sentään, saatana, edes pääsiäisenä pitää juoppojen juottolat kiinni, jotta kirkkokansa saisi olla rauhassa.) Mutta minä takaan ja alleviivaan, että jos joku Falangistin kaltainen läski tantta tulee rääkymään minulle omaa "uskonnollisuuttaan" keskellä katua kaikkien hyvien tapojen vastaisesti, niin minä lyön päin alventtia niin lujaa kuin rystysistä lähtee. Se on minulle pelkkä ilo.

Muuten pidän aika huolestuttavana sitä Kokkarisen taannoin esittelemää näkemystä, jonka mukaan fundamentalismi on ainoa looginen ja sisäisesti koossapysyvä kristinuskon muoto, kun taas liberaali raamatuntulkinta olisi tuomittu johtamaan uskon hylkäämiseen ja "terveeseen" ateismiin. Fundamentalistit eivät nimittäin ole mitenkään oleellisesti sen loogisempia kuin liberaalitkaan: homous ei näyttele kovin keskeistä roolia tuomittavien syntien joukossa, vaan mainitaan yhtenä monien joukossa. Ei ole mitään raamatullista perustetta, miksi homous olisi oleellisesti suurempi synti kuin esim. uhkapeli, hengen velttous - tai vaikka housut naisten käyttäminä, housuissa kulkeva nainen kun on Mooseksen mukaan vähintään yhtä suuri styggelse - kauhistusko se nyt oli suomeksi - kuin homous. Mark Rosenfelder piikittelee omilla sivuillaan, että fundikset tuntuvat valinneen tämän synnin erityiseksi silmätikukseen juuri siksi kun heillä ei ole siihen kovin kovaa halua itsellään. Jos he olisivat tavallisesta heteroseksuaalisesta huorinteosta, ryyppäämisestä, rahapeleistä ym. yhtä närkästyneitä kuin homoilusta, he joutuisivat häpeämään ja arvostelemaan omaa ja ystäviensä käytöstä, ja sehän ei kävisi. Ainakin tapaus Lumikin kohdalla tällainen kaksinaismoraali oli liiankin yleistä - naisten heteroseksisekoiluja hän ei "Sinkkuelämää-sarjan aikakaudella" ollut valmis tuomitsemaan ollenkaan niin äänekkäästi.

Amerikkalaisten fundiksien kohdalla hupaisinta on, että heidän teologiansa fundamentti ei ole esim. Septuaginta, hepreankielinen Tanakh eikä kreikankielinen Uusi testamentti, vaan King James Bible, siis vanha englanninkielinen raamatunkäännös kaikkine virheineen ja oman aikansa koukeroineen. Tällainen teologia voidaan ihan oikeasti kumota Raamattuun viittaamalla: missään kohdassa Raamatussa ei todellakaan sanota, että englanti olisi lopullisen ilmoituksen pyhä kieli.

Vallankumouksellinen valta

Mark Rosenfelder kirjoittaa omn nettisivunsa blogiosastossa lueskelleensa Paul Krugmania ja toteaa USA:n republikaanien nykyisellään olevan oleellisesti vallankumouksellinen valta, kuten Robespierren Ranska tai 20. vuosisadan totalitaariset valtiot. Vallankumoukselliselle vallalle ovat tunnusomaisia seuraavat piirteet, sanoo Rosenfelder:

* Se ei myönnä vallitsevaa poliittista järjestystä oikeutetuksi, vaan pyrkii murskaamaan olemassaolevat rajoitukset ja kehykset.

* Vallitsevan järjestelmän puolustajat luulevat sen uhon olevan vain taktiikkaa ja propagandaa ja voivansa lahjoa sen myönnytyksillä. Vallankumouksellinen valta kuitenkin on tosissaan ja valmis panemaan koko ohjelmansa toimeen.

* Vallankumouksellinen valta ei myönnä kritisoinnin oikeutta kellekään. Myös ne tahot, joita voi pitää melkein liittolaisina, saavat paskaa niskaansa, jos erehtyvät kritisoimaan.

* Vallankumouksellinen valta on epävarma asemastaan - tietää olevansa joukko epälegitiimejä vallankaappaajia - eikä pysty tuntemaan oloaan turvalliseksi muuten kuin tuhoamalla kaikki vastaanväittäjät täydellisesti.

Rosenfelder jatkaa: Tässä valossa vasta ymmärrämme, miten republikaanit voivat lähettää palkattuja roistoja häiritsemään Floridan ääntenlaskua, kolumnistit syyttää Vietnamissa kolme raajaa menettänyttä miestä "epäisänmaallisuudesta", Valkoisen talon adjutantti voi sanoa että hänen tehtävänsä on valehdella lehdistölle ja konservatiivit kritisoida Orrin Hatchia siitä, että hän kehtasi vaatia tutkimusta demokraattien strategiaaperien varastamisesta. Vallanpitäjille - republikaaneille - me muut olemme pelkkiä örkkejä. Örkeille ei olla reiluja. Örkit on luotu tuhottaviksi.

Jos he valehtelevat, mistä tiedämme mitä he todella haluavat? Onneksi he eivät vaivaudu kätkemään aikeitaan. Analyytikot hylkäsivät Jasser Arafatin englanninkieliset puheet viittaamalla siihen, mitä hän sanoi arabiaksi; samaa taktiikkaa voi soveltaa konservatiiveihin. Kuten Krugman neuvoo: jos haluatte tietää, mitä republikaanit aikovat tehdä, katsokaa mitä he ennen valtaanpääsyään sanoivat tekevänsä - ennen kuin heidän täytyi myydä politiikkansa suurelle yleisölle. Ja heidän liittolaisensa yleensä möläyttävät asiat julki avoimesti nettipäiväkirjoissaan ja työpajoissaan. (Vasemmistolaisilla vallankumouksellisilla yleensä on salailun tajua; oikeistolaiset eivät vaivaudu.)

Tämä on hyvä ohje, jota kannattaa soveltaa muihinkin vastaaviin ryhmiin. Esimerkiksi ns. libertaristit uhoavat omilla foorumeillaan, että kaikki muut kuin he ovat kommunisteja ja että kommunisteille kuuluu niskalaukaus tai ainakin kommunistien ja uskovaisten lapset kuuluu ottaa pakolla huostaan. Kun he laukovat tämmöisiä silloin kun heillä ei ole valtaa, on kaikki syy maailmassa estää heitä saamasta minkäänlaista valtaa, koska tähän he oikeasti pyrkivät. Kaikki heidän höpinänsä liberalismista ym. on vain tavanomaista valetta, jolla yritetään hämätä ihmisiä; ja tästä syystä kuuluukin ottaa talteen ja kopioida heidän niskalaukaus- ja huostaanottopuheensa tarkasti ja levittää niistä kopioita sinne, missä heikäläiset tavoittelevat poliittista kannatusta.

Muuten olen sitä mieltä, että Supo ei ole tehtäviensä tasalla. Jos äärioikeistolainen "libertaristi", joka on selväsanaisesti sanonut olevansa laillisen yhteiskuntajärjestyksen vastustaja ja haluaa ottaa huostaan väärinajattelevien lapset, on Supon kirjoissa puhdas kuin pulmunen, niin Supossa joko on syyllistytty virkavelvollisuuden laiminlyöntiin, tai sitten ollaan kompuksessa libertaristien kanssa, mikä hipoo jo valtiopetoksen valmistelua. Ymmärtäisin vielä tämänkin siksi, että meillä poliisi ja armeija nyt perinne- ja historiasyistä ei kerta kaikkiaan osaa oikeasti huolestua oikeistolaisesta terrorismi- ja kaappausuhasta. Kummallisempaa on, että 1990-luvun alkupuolella muuan Suomen venäläisväestön johtajuutta itselleen kärkkynyt emigranttien jälkeläinen sai kehua Zhirinovski-yhteyksillään avoimesti ja suurin piirtein uhata Suomen itsenäisyyttä, ja kaikki lehdet ottivat hänet kuolemanvakavasti ja haastattelivat häntä yhtenään - eikä siihen osattu reagoida muuten kuin kauhistelemalla ryssän pahuutta ja pienen Suomen suojattomuutta ryssän peljättävän ryssyyden edessä. Kukaan ei kysynyt itsestäänselvää kysymystä: miksi viranomaiset eivät pidätä tätä tyyppiä epäiltynä, hmm...Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantamisesta (rikoslain 12 luvun 1 §), maanpetoksesta (3 §), maanpetoksellisesta yhteydenpidosta (11 §), valtiopetoksen valmistelusta (13 luvun 3 §)... ja kun vielä otetaan huomioon, että hänen jatkuva mediakukkoilunsa aivan ilmeisesti oli omiaan heikentämään kansalaisten yleistä turvallisuudentunnetta ja sitä tietä vaarantamaan yhteiskuntarauhan, niin käsittääkseni olisi ollut melko hyvät perusteet (yleinen etu vaatii) panna mies kiven sisään tutkinnan ajaksi. Mutta Supo ei tämän herran rehvastelun aikana ätvähtänytkään, ja hänen muskelimiespoikansa saivat jopa palvella Zhirinovskin henkivartijoina ja kehua silläkin televisiossa! (Hufvudstadsbladetissa tämä herra oli kehunut tietävänsä, mistä Helsingissä saa palkata Afganistanin-käyneen venäläisen palkkamurhaajan asevelihintaan. Ehkäpä Supon pojat pelkäsivät käydä kaveriin käsiksi, vaikka kuinka lailliset perusteet olisikin ollut. Ei huvittanut saada venäläistä dum dum -luotia masuun. Mieluummin juostiin kettutyttö-"ekoterroristien" perässä, niillä kun ei ole nuorten naisten fasistista pahuutta vaarallisempia aseita.)

Kyllä piru vie jokin on ihan oikeasti vialla, jos venäläisen äärioikeiston Suomen-valtaushankkeisiin osallistuvat tyypit saavat kulkea vapaina, mutta kettutyttöjä, näiden kavereita ja kaverin kavereita uskalletaan jahdata, hyvä kun ei lahdata. On siinä mulla "terroristijahtia". Nynny-Supo pitäisi vaihtaa kovempiin ja poliittisesti tasapuolisempiin kundeihin. Valitettavasti Åke Stålhandske ei taida olla Suomen valtion käytettävissä, heh.

Guy Gavriel Kay

Omistin huomattavan osan viikonlopusta Guy Gavriel Kaylle, kanadalaiselle fantasiakirjailijalle. Ei hän hullumpi ole, mutta en ole vielä keksinyt, mikä hänessä on niin ihmeellistä. Juonissa on ainakin vaikea pysytellä kärryillä, koska maisemat ja yksityiskohdat ovat niin henkeäsalpaavia. Ainoa Kay, jonka juonta olen pystynyt seuraamaan, oli hänen ensimmäisen trilogiansa ensimmäinen osa, The Summer Tree. Valitettavasti juoni jää kesken, enkä ole löytänyt trilogian muita osia mistään.

Muuten olen sitä mieltä, että fantasiakirjallisuudesta on parasta sellainen, joka sijoittuu nykyaikaan ja paljastaa arkielämän takana väijyvän ihmeellisiä ja salattuja maailmoja. The Summer Treessä kysymys on juuri tästä. Samasta syystä pidän erittäin paljon Maarit Verrosesta (jatkan edelleenkin hänen novelliensa iirintämistä pöytälaatikkoon ja toivon joskus vielä saavani jonkin irlantilaisen kustantamon innostumaan). Ja pohjimmiltaan sama idea muuten on myös siinä Exodus-elokuvan väkevimmässä kohtauksessa, jossa Paul Newman muuttuu brittiupseerista israelilaiseksi sabraksi.