2002-12-20

Painajaisuni ja Bujold


Näin epämiellyttävän todentuntuisen painajaisunen, jossa veljeni oli kuollut ja minun oli kerrottava siitä äidille. Hyi perkele. Koska uni sijoittui geneeriseen, tai arkkityyppiseen, Varkauden kotiin, isoäiti oli siinä hengissä. Tietenkään en unessa tajunnut tätä mitenkään epänormaaliksi.

Lueskelen Radzinskia ja Berdjajevin filosofiaa, josta en toistaiseksi ole tajunnut muuta kuin hyökkäyksen ateistisia filosofeja vastaan siksi että filosofiasta tulee heidän harjoittamanaan liian itsenäinen ja riippumaton ajatusrakennelma, sekä ajatuksen, että gnostilaisuus (jolla sanalla B. tarkoittanee yleistä mystiikkaharrastusta - nykynäkökulmasta new age -hörhöilyä) yrittää tehdä uskonnosta tiedettä tai tietoa (eli tekee kategoriavirheen?).

Tunnelmaa koetan keventää Lois McMaster Bujoldin avulla, vaikka hänestä tulee yhä enemmän vihaiseksi, ei huvittuneeksi. Bujoldin masentava tai ärsyttävä piirre on sama kuin romanttisen komedian yleensäkin: todellisesta maailmasta ei löydy hyväntahtoisia ja vitsikkäitä naisia, jotka osaisivat ottaa rakastuneiden miesten sekoilun huumorilla.

Minä muuten olen yhä onnettomasti rakastunut siihen Elinaan, jonka kanssa kävin lokakuun alussa treffeillä. Voi perkele tätä elämää.

2002-12-18

Osaan espanjaa!


Tuli lukaistuksi loppuun tuo Unamunon San Manuel Bueno, mártir - vaikkei se ole kuin 40-sivuinen (ja silti muka "romaani"!), se on filosofisesti vaikea teksti, ja olen aika helkutin ylpeä siitä, että sain sen luettua loppuun lähes sanakirjaa plaraamatta.

Espanja ei ole vaikea kieli, sanotaan. Tietenkään se ei ole niin masentava kuin unkari tai baski, joiden silkka ulkonäkökin riittää masentamaan rohkeimmankin kielenopiskelijan - näissä kielissä ei ole mitään, mistä saisi oikeasti otteen. Ja se on sanottava, että iiriä opetellessa meni ihan oikeasti ikä ja terveys, aivan sananmukaisesti: koko kielioppi toimii niin vierailla periaatteilla, että meni vuosikausia sisäistää ne. Siltikin hyvän espanjan oppiminen on kiven takana.

Se, että sanavarasto on latinalaisperäinen, on nimittäin sekä siunaus että kirous. Kun mitä banaaleimmista ja konkreettisimmista arkipäivän toimista käytetään latinalaisperäisiä sanoja, sen toki ymmärtää, mutta kun itse joutuu kieltä käyttämään, on tavattoman vaikeaa tottua aktiivisesti muistamaan, että kouriintuntuvasta käytännön rakentamisesta - äijät muuraavat tiilestä jotain takapihagrilliä - käytetään latinalaisperäistä verbiä construir.

2002-12-15

Lisää Radzinskia


Radzinski on hieman sensationalismiin taipuvainen, mutta vaikuttaa muuten ihan siedettävän pätevältä veikolta. Silti hämmentää hiukan se, että hänen lähdeluettelossaan on vain yksi Roy Medvedevin teos, joka ei ole K sudu istorii eikä se kirja, joka on ruotsinnettu nimellä Stalin och stalinismen.

Olen samanaikaisesti yrittänyt lukea toista Radzinskia - Rasputinin elämäkertaa. Lähdekritiikki on ihan siedettävällä tasolla, mutta kaikki väitteet Rasputinin tai muiden "pyhien miesten" yliluonnollisista kyvyistä jätetään kommentoimatta ikään kuin ei haluttaisi loukata niiden tunteita, jotka oikeasti uskovat tällaiseen. Irrationaalisuus on todellakin lähtemättömästi syöpynyt venäläiseen sieluun eikä sieltä lähde, sehän nähtiin siitäkin, millainen ufohuhujen tehdas Neuvostoliitto oli Brezhnevin aikana.

Radzinskin Stalin-kirjassa on merkittävää se, että hän tuntuu uskovan väitteisiin, joiden mukaan Stalin olisi toiminut ohranan agenttina. Itse asiassa perusteet ovat sen verran vahvat, että tekisi mieli miltei uskoa. Medvedev vetosi toisaalta siihen, että Stalinia ei olisi etsintäkuulutettu niin laajalti, jos hän olisi ollut oikea agentti: toisaalta se ei olisi ollut ensimmäinen kerta, että yksi repression käsivarsi ei tiedä mitä toinen tekee. Voidaan kai olettaa, että tsaarin ohranan kenttämiehet olivat saaneet etsintäkuulutuksen Stalinista - näin hänen katu-uskottavuutensa vallankumouksellisten keskuudessa lisääntyi, kun häntä aidosti ajettiin takaa - mutta ohranan kabinettimiehet tiesivät hyvin, että Stalin oli "meikäläinen", joka kuuluu pidätyksen sattuessa laskea jälkeen päin vaivihkaa vapaalle jalalle.

(Ja jos kenttämiehet ampuvat Stalinin ajaessaan häntä takaa? No, ei yksi ilmiantaja ole ohranalle niin tärkeä, että se maailman kaataisi. Nu, byvajet - sattuuhan tuota tekevälle...)