Tuairisc úr ó na baracáidí

Asiasta toiseen: Lán verkkosivuilla haastatellaan Oideas Gael -kielikoulun Liam Ó Cuinneagáinia, jonka muistanette huhtikuisista seikkailuistani pyhimysten ja viisaiden saarella. Sehän jo tiedetään, että presidentti Máire Mhic Giolla Íosa osaa iiriä melko hyvin - Liam kehuu häntä hyväksi oppilaaksi - mutta nyt myös Ison-Britannian suurlähettiläs Stewart Eldon käy Oideas Gaelin kursseilla.

Kaipa senkin voi kertoa, että olen saamassa oman kannettavan tietokoneen. Amerikanirlantilainen, anonyyminä pysyttelevä ystäväni (joka toimii muutenkin merkittävänä iirinkielisyystyön mesenaattina) sanoi pitävänsä tavattoman epäoikeudenmukaisena sitä, että olen yliopiston tietokoneiden varassa, ja käski minua katsomaan itselleni oman vehkeen - äläkä sitten ota halvinta - hän maksaa. Velvollisuuteni onkin sitten tästedes tehdä iirin kielen hyväksi vielä enemmän ja lykätä nettisivujeni iirinkieliselle osastolle entistä enemmän tavaraa. Kovin raskaalta tuo velvollisuus ei tunnu - nytpähän saan kaikki kotinurkissa pölyttyvät käsikirjoitukset sähköiseen muotoon. Veroviranomaisiin on jo otettu yhteyttä asiaan liittyvien verotuksellisten yksityiskohtien tiimoilta, ja mesenaattini nimi ilmoitetaan toki vaitiolovelvollisuuden puitteissa verotoimistolle ensi vuoden veroilmoituksen yhteydessä, samoin lahjasumman tarkka suuruus. Ei minusta rikasta miestä tule - kannettava tietokone maksaa nykyään kuukausipalkkani verran.

Hiukan kyllä naurattaa se, että kun rupesin harrastamaan iiriä, se oli kaikkien mielestä brotlose Kunst par excellence, hyödyttömyyden huippu. Tähän mennessä olen iirin ansiosta matkustellut stipendirahoilla ja kutsuvieraana Irlannissa pariinkin otteeseen, nyt olen saamassa tietokoneen, ja kukaties joskus vielä palkallisen viran? Ní chuirfeadh sé lá iontais orm, dáiríribh.

Iirinkielistä kulttuuria käsittelevä tietokirjani on puolen vuosikymmenen työn jälkeen valmis, loman alkaessa viimeistelen sen. Nyt kun vielä löytyisi jostain kustantaja.