Nuornaisteollisuus

Jos toden sanon, en minä pohjimmiltani ole naisvihaaja. Se, mitä minä oikeasti vihaan, on nuornaisteollisuus ja sen tuotteet, kaikki tämän maailman tiramisut, sebastynet, birdyt ja muut omasta ainutlaatuisuudestaan ja suurenmoisuudestaan vakuuttuneet mitättömyydet, jotka ovat liian helposti korvattavissa kellä tahansa muulla nuornaisteollisuuden tuotteella. Nuornaisteollisuuden tuotteet näyttävät ulospäin ihan ihmisiltä, mutteivät ole kiinnostuneita mistään eikä niillä ole mitään muuta kuin latteita ja tylsiä harrastuksia. Nuornaisteollisuuden tuotteiden kanssa on täysin mahdotonta kommunikoida, ne vain toistelevat robottimaisia fraasejaan täysin kykenemättöminä kommunikaatioon. Viime kädessä nuornaisteollisuuden tuotteiden kanssa on pieni pakko päätyä käsirysyyn ja väkivaltaan juuri sen kommunikaation mahdottomuuden vuoksi.

Nuornaisteollisuuden tuotteet sietäisi vielä, jos ne tyytyisivät olemaan sieluttomia teollisuustuotteita ilman yksilöllisyyttä ja persoonallisuutta. Se, mikä niissä on ärsyttävää, on niiden alituinen pyrkimys esiintyä älyllisempinä ja taiteellisempina kuin ne todellisuudessa ovatkaan. Tässä suhteessa nuornaisteollisuuden tuotteet ovat salakavalampia kuin vastaavan nuormiesteollisuuden tuotteet, jotka eivät koskaan yritäkään olla muuta kuin moottorihulluja ammattikoulupölvästejä.

Niin muuten, olen joskus keskustellut netissä sen Sebastynen kanssa, hän on sitten myös mojauttanut lupaa kysymättä sen keskustelun nettiin koko kansan ihailtavaksi (niin että jos joku alkaa kitistä noiden ylempänä näkyvien suorien sitaattien epäeettisyydestä, voin vain todeta, että naiset pitävät luovuttamattomana oikeutenaan juuri tuon tyyppistä siteeraamista). Sebastynesta on tullut viime aikoina puhetta blogosfäärissä, ja joku minua fiksumpi tyyppi sanoi naulan kantaan jotain sen suuntaista, että täysin mitätön ja keskinkertainen nainen pystyy tosiaan stilisoimaan itsensä suureksi YTN:ksi vain esiintymällä kyllin röyhkeästi ja vittumaisesti. En voi muuta kuin olla täydestä sydämestäni samaa mieltä, mutta ihmettelen, miksi naisia palkitaan vittumaisuudesta. Palkitseeko miesten kulttuuri naisten huonon käytöksen? Olemmeko me miehet niin hölmöjä, että luulemme jonninjoutavaa keskinkertaisuutta erikoiseksi naiseksi vain koska hän esittää vastustamatonta ja valloittamatonta?

Kaiken huippu on, että Sebastyne leventelee englannin taidollaan - mikä on nykyaikana suunnilleen sama asia kuin se, että joku menisi naistenmieskerholle kehumaan runkkaustekniikoillaan. Eikä se edes osaa englantia kovin hyvin - Kokkarisen Ilkka löysi niiltä sivuilta hellyttäviä kielivirheitä, ja vaikka yleisesti ottaen en pidä Ilkkaa kielitieteellisenä auktoriteettina, tässä asiassa olen sitä mieltä, että er muss es schon wissen, asuuhan hän sentään itse englanninkielisessä maassa jo ties kuinka monetta vuotta.

Ilmeisesti suuri osa miehistä on. Minä kuitenkin toivoisin, että emme menisi tuon mitättömyyden itsetunnonkohennusleikkiin mukaan. Siksi vetoankin kaikkiin miehiin: Menkää Sebastynen sivuille sanomaan: "Minulla on sinua älykkäämpi, kauniimpi ja seksikkäämpi tyttöystävä. Olet säälittävä."

Eihän se edes ole kovin nätti. Mummelin naama 27-vuotiaana. Tavan kotka, sanoisi Inkisen Jeannot.