Huu, huu, huumetta

Vihreät ovat nyt sitten joutuneet sen tavanomaisen huumesyyttelyn kohteeksi, kun Markus Drake meni puhumaan omiaan. Salaliittoteorioihin taipuvaisena vainohulluna epäilen, että tässäkin taustalla on suuryritysten raha, jolla aivan varmasti välikäsien kautta tuetaan niin pösilöimpiä eläinsuojelijoita, vastuuttomimpia hasanvapauttajia kuin pimahtaneimpia syväekologiamystikoita sun muita Oso Laaksoja, jotta vakava ja luonnontieteelliseen tietoon perustuva huoli ympäristön tilasta saadaan häivytettyä näkyvistä. Ainakin syväekologien kohdalla minulla olisi tämmöisestä hieman näyttöäkin. (Muistaako joku reilun vuosikymmenen takaisen julkaisun nimeltä Les Jaunes, joka oli Suomi-lehden, vihreitä lähellä olleen kulttuurilehden, ulkoasua typografiaa myöten jäljitellyt syväekologinen mystiikkalehti? Siitä sattumoisin tiedän, että se oli suurteollisuuden tietoinen yritys kääntää vihreän liikkeen valtavirta poliittisesta osallistumisesta epäpoliittiseen mystiikkaan.)

Siltikin on myönnettävä, että niin vihreissä kuin vasemmistossa yleensäkin tehdään aina sama virhe, josta Mark Rosenfelder muistutti omalla nettisivullaan: langetaan kannattamaan toissijaisia keppihevosia ja henkilökohtaisia lempilapsia sen sijaan että toteutettaisiin johdonmukaista politiikkaa yleiseksi hyväksi. Asiaankuulumatonta on, että vihreisiin tunkee sellaista porukkaa, jonka paikka olisi libertaristeissa, puhumattakaan siitä, että yksilöllisten mieltymysten (ja riippuvuuksien) vuoksi ajetaan asioita, jotka voivat vain viedä kannatusta puolueelta. On täysin mahdollista, että hasis ei ole nykyisten ankarien kieltojen väärti yhteiskunnallinen ja kansanterveydellinen riski (mutta minut pitää siitä vielä saada vakuuttuneeksi). Mutta on yhtä selvää, että minkäänlainen hasiksen vapauttaminen tai laillistaminen ei näissä olosuhteissa onnistu, koska kansa ei sitä halua! Asia on tietysti toinen, jos kansa haluaa vapaan hasiksen, ja kun se kansa on niin perkeleen tyhmää että se nykyään haluaa vapaan viinankin ilmeisistä kansanterveydellisistä riskeistä huolimatta, on täysin mahdollista että se joskus haluaa vapaan hasiksenkin. Mutta nykytilanne on se, että kansa ei halua vapaata kannabista. Kansa lähtee siitä, että kannabiksen polttoa ei meidän maassamme ja kulttuurissamme tule sallia. Toistaiseksi ulkomailta lainatut väitteet huumesodan ylenmääräisestä kalleudesta laillistamiseen verrattuna eivät vakuuta. Noiden ulkomaiden omissa oloissa ja omassa tilanteessa ne väitteet toki voivat olla hyvinkin relevantteja, mutta Suomesta en tiedä.

Ja suoraan sanoen minä olen itse tässä asiassa samaa mieltä kuin kansa. Enkä yritäkään piilotella kieroutunutta tyydytystäni siitä, että Matti Ahteen poika mallityttöystävineen ovat oikeudessa huumeiden käytöstä. Öykkärimäinen puleerattu mallityttö ja sataprosenttisesti isänsä asemalla kingiksi ja eliitti-ihmiseksi noussut pojankölvi saavat kaikella muotoa luvan omalla oikeudenkäynnillään ja toivon mukaan raskailla rapsuilla demonstroida, että maassa ihan oikeasti on laki ja oikeus jopa herroille, niiden kakaroille ja röyhkeille mallimimmeille.

Kai maar kannabiksen vapauttaminen on jonkinlainen yhteiskunnallinen intressi, ja sillä kuuluu siksi olla ajajansa ja kannattajansa. Mutta ne löytyvät mieluummin libertaristeista: nämä ovat joka tapauksessa äärimmäisen vastenmielistä, elitististä paskasakkia, jonka touhulla ei ole muuta sisältöä kuin se, että he ja heidän kaverinsa ovat liian fiksuja ja filmaattisia ja hienoja herroja noudattamaan lakeja ja asetuksia. Jos ne ottavat hasisasian ajaakseen ja ryvettävät siinä itsensä kunnolla, niitä ei tule surku. Mutta vihreitä tulee oikeasti surku, koska niillä on hyviä tavoitteita ajettavanaan. Ikävä kyllä niitä ei tässä yhteiskunnassa oikein voi ajaa ilman puoluekuria ja lehmäkauppoja, joita molempia vihreät ovat vastustaneet perinnesyistä (se 60-luvun "antiautoritaarisuus"...).

Muuten minua ärsyttää myös huumeiden laillistajien älyllinen epärehellisyys. Pari vuotta sitten lueskelin kirjastossa huumetutkimusta, jonka kirjoittaja aivan selvästi halusi ottaa kantaa laillistamisen puolesta. Eräässä kohdassa hän sitten heitti ilman alaviitettä jonkin stereotyyppisen väitteen suomalaisen alkoholinsäännöstelyjärjestelmän - "holhouksen" - ainutlaatuisuudesta. Nythän on niin, että suomalainen "holhous" voi olla "ainutlaatuista" tai sitten ei, mutta väite ei muutu todeksi sillä, että älymystö toistelee sitä muotikliseenään. Tuossa muodossa se ei ole mitään muuta kuin mielipide, ja mielipiteitä saa tunkea tieteelliseen tekstiin vain jos ne voi perustella - tässä tapauksessa esim. vertailevalla tutkimuksella eri alkoholinsääntelyjärjestelmistä.

Ylipäätään minulle on kovin outo idea kannabisyhdistyksestä. Miten päin sitten asioita mielessäni kääntelenkin ja vääntelenkin, kannabisyhdistys tuntuu minusta ajatuksena presiis yhtä vieraalta kuin itsensäviiltelijöiden yhdistys, joka yrittää kumota kaikki väitteet itsensäviiltelyllä aiheutettujen haavojen tulehdusvaaroista fasistisen paskayhteiskunnan propagandana. Samaa sarjaa kuin Etelä-Afrikan älytön presidentti Thabo Mbeki, joka väittää HIVin ja AIDSin välistä syy-yhteyttä valkonaamafasistien propagandaksi. (Edistystä: Etelä-Afrikkaa eivät enää hallitse valkoiset natsit, vaan mustat vasemmistokahelit. Milloinkahan siellä pääsee hallitukseen Moniväristen ja Mulattien Tylsän Yleisdemokraattinen Keskiluokkainen Keskinkertaisuuspuolue? Ei varmaankaan ennen kuin siellä on oikea keskiluokka. Ja poliisi johon sekä mustat että valkoiset voivat luottaa.)