Cad a dhéanfaimid feasta gan adhmad?

Kun muutkin ovat sommitelleet kymmenen parhaan kokoelmia autiota saarta varten, niin minä laadinkin sitten kymmenen parasta irkkubiisiä. Olkaapa hyvät:

1. Coillte Glasa an Triúcha

2. Mailí Mhodhmhar - tämän joku saattaa tuntea englanninkielisenä nimellä Boolavogue: At Boolavogue, when sun was setting... Kielen vaihtuessa herttaiselle Mollylle osoitetusta rakkauslaulusta on tullut yksi vuoden 1798 taistelulauluista, jonka sankari on "kanervan lieskoihin sytyttänyt" isä Murphy: God grant you glory, bold Father Murphy, and open heaven for all your men, for the cause that called you may call tomorrow... - Englanninkielinen versio on jopa irlantilaiseksi taistelulauluksi turhan verinen: ...the crimson stream of the fallen Yeos. Yeos tulee sanasta yeomen, joka on yeoman-rykmenttiin kuuluvan jalkaväen sotilaan nimitys (kun erilaiset pyssypelleporukat kehittävät itselleen "traditioita", niin rupisille soltuille pitää pieraista hienoja nimiä, jotta erottuisivat naapurivaruskunnan mokkereista: krenatöörit, jääkärit, husaarit, zuaavit, tiraljöörit, Royal Inniskilling Fusiliers, Coldstream Guards...).

3.Sliabh na mBan - ja tämä ehdottomasti a cappella, vaikka melkoinen osa säestyksettömästä iirinkielisestä sean-nós -laulusta riipii pahasti selkäpiitäni.

4.The Wind that Shakes the Barley. I sat me with my true love, sanoo päähenkilö, jolla oli vaikeuksia to choose between my old love and my new love. Vanha rakkaus oli hänen tyttöystävänsä, uusi rakkaus oli se, joka made me think of Ireland dearly. Mutta englantilaisroisto punaisessa takissaan ratkaisi asian ampumalla hänen tyttöystävänsä in life's young spring so early, joten eipä jäänyt muuta tehtävää kuin liittyä kostajien joukkoon tummaan. Tämä tarina on epäilemättä tosi.

5.Skibbereen. Tämä on synkeän katkera ja kostonhimoinen nälkämaan laulu. Joskus vielä kirjoitan siihen suomenkieliset omaan elämääni perustuvat sanat. Revenge for Skibbereen!

6.Follow Me Up to Carlow.

7.The Croppy Boy. Muistattehan: All you good people, as you pass by, please: shed a tear and pray for the Croppy Boy.

8.Cill Chais. Tästä on peräisin tämän merkinnän otsikko.

9.Mo Ghiolla Mear, totta kai. Tästä pitäisi tehdä Irlannin kansallislaulu sen kauhean itäsaksalaistyylisen renkutuksen sijaan. Toinen kamala kansallislaulu - vielä paljon kamalampi - on Australian Advance Australia Fair, joka kuulostaa Tihon Hrennikovin johtaman sosialististen maiden sosialistisrealistisen säveltäjäkollektiivikomitean tuotteelta. (Jollette tiedä, kuka on Tihon Hrennikov, kiittäkää onneanne.) Australian oikea kansallislaulu on tietysti Waltzing Matilda, jolla ei ole mitään tekemistä kenenkään Matildan eikä valssin tanssimisen kanssa. Mutta eivätpä nuo irlantilaisten vankien jälkeläiset, joiden kaikkien nimi on Bruce, kehdanneet pistää sitä viralliseksi kansallislauluksi. Heti piti väsätä muka salonkikelpoinen tekele, kun päästiin salonkeihin. Mitä virkaa on australialaisella, jos siitä on tullut niin hieno ettei pierukaan haise?

10...meneepä vaikeaksi. Heh, tietysti Fuígfidh Mé an Baile Seo - eli Pois mä täältä lähden nyt, on tää niin tylsä paikka, tämän pitemmälle en ole jaksanut suomentaa sanoja. Aina kun lähdetään Suomesta Irlantiin, oikeaoppiseen rituaaliin kuuluu laulaa Fuígfidh Mé an Baile Seo ja Trasna na dTonnta Dul Siar Dul Siar.

Ja koska olen kyyninen piilomainostaja, kehotan heti tiedustelemaan Litríocht.comin Kathleen Fitzgeraldilta äänitteitä, joihin kyseiset kappaleet ehkä voisivat sisältyä. Aloittakaa kokoelmasta A Stór 's a Stóirín - Songs for All Ages.