Birdyn maailma, osa 2

No jaa, loppujen lopuksi Birdy aivan ilmeisesti vain hakee säälittävälle persoonalleen huomiota parkumisellaan ja reuhaamisellaan, eikä yritäkään käydä minkään valtakunnan keskustelua, ei edes polemiikkia, kenenkään kanssa. Viisainta olisi jättää hänen vuodatuksensa huomiotta ja keskittyä asiallisempiin asioihin. Ikävä vain että naiset, hieman samaan tapaan kuin äärioikeistolaiset rasistit, joita he monessa suhteessa muistuttavat, alkaisivat sitten heti kitistä, että miehet muka "pelkäävät" Birdyn "paljastamia" "epämukavia" "totuuksia".

On tässä jo ennenkin nähty ja tavattu vähän liian paljon sellaisia akkoja, joiden elämäntehtävä on huutaa kaduilla ja aitovierillä ja synagoogissa äänensä käheäksi sitä suurta totuutta, että "Panu on yksijalkainen! Panu on yksijalkainen!" ja kun yritän todistaa, että minulla on aina ollut ja on edelleenkin kaksi jalkaa, selittää voitonriemuisena, kuinka Panu ei kykene hyväksymään totuuttaan omasta yksijalkaisuudestaan. Tuollaisen asenteen levinneisyys pistää oikeasti epäilemään, että ihmiset, joilla on se kerran kuukaudessa verta vuotava mätähaava haarojensa välissä, ovat toden perästä lähtökohtaisesti mielisairaita, niin kauan kuin toisin ilmoitetaan.

Mutta aivan oikeasti: onko Birdyssä mitään muuta kuin säkillinen ilmaa, jossa femuiskulauseet leijuvat loputtomassa Brownin liikkeessä joutumatta koskaan minkäänlaiseen vuorovaikutukseen ympäröivän todellisuuden kanssa? Hän, joka niin kovasti haluaisi miesten kohtelevan naisia ihmisinä, - pystyykö hän itse koskaan näkemään miehiä muuna kuin miehinä, provokaatioidensa kohteina?