Bujoldia

Parin viime viikon aikana tuli ostettua sekä Miles, Mystery and Mayhem että Young Miles. Ensimmäisessä oli lukematonta sekä se tarina, jossa Miles vapauttaa Tauran Jacksonin kokonaisuuteen kuuluvan rikollisliigan vankilasta, että ainoa Miles-romaani, jota en ollut löytänyt mistään: Cetaganda. Jälkimmäinen ei oikein pitänyt lupaustaan, vaikka se toki oli ihan luettavaa tavaraa.

Olen tässä jo tullut miettineeksi, mikä on kaikkien aikojen paras Miles-kirja. Yleisesti ottaen en ole kovin ihastunut Cetaganda-seikkailuihin, koska ne maalattunaamaiset murhaajat tuntuvat liian groteskeilta jotta ne voisi ottaa vakavasti. Myös Milesin paha kaksoisveli oli vähän liian bisarri idea, vaikka saihan Bujold siitä aika paljon irti.