Managraie
Viimeksi kun elämäni merkittävä henkilö oli täällä, tulin löytäneeksi toisenkin keinotekoisen kielen kuin radazin kieliopista tehdyn luonnoksen. Tämän kielen nimi oli managraie, ja muistaakseni sen tarkoitus oli olla jonkinlainen kauppiaiden lingua franca siinä suunnittelemassani fantasiaromaanissa. Managraie ei koskaan ehtinyt ensimmäistä luonnosta pidemmälle - vaikka mikäänhän ei tietysti estä minua jatkamasta hommaa - mutta se on huomattavasti esteettisempi kuin radaz, jonka oli tarkoituskin kuulostaa rumalta ja töykeältä.
Itse kielen nimi tarkoittaa, niin kuin näiden kielten nimet aina, jotain sellaista kuin meidän kielemme - ma- on ensimmäinen persoona, -na- on monikko, crai on kieli - yhdyssanan osana se muuttuu muotoon -grai - ja -e on määräinen artikkeli.
Crai tulee verbistä cer = puhua, jonka preesensmuodot ovat:
cerm = puhun
cerd = puhut
cere = puhuu
cernam = puhumme
cernad = puhutte
cernai = puhuvat
Kelttikielistä on lainaa tuo, että c äännetään aina k:na, siis myös e:n ja i:n edellä, samoin k-äänteen muuttuminen g:ksi edellä olevan partikkelin (tai tässä tapauksessa yhdysosan) vaikutuksesta. Melko suoraan iiristä lainattu idea ovat sellaiset muodot kuin tagerm = en puhu, adagerd? = etkö puhu?, agere? puhuuko?, lagernam = että puhumme, ladagernad = ettette puhu.
Futuurimuodot olivat vastaavasti cerom, cerod, ceroi, ceronam, ceronad, ceronai. Iirin tapaan on yleinen menneen ajan muoto, joka voi vastata perfektiä ja pluskvamperfektiäkin - cairm, caird, caire, cairnam, cairnad, cairnai - sekä konditionaali, joka on samaan aikaan sekä "tekisin" että "olisin tehnyt" - cairom, cairod, cairoi, caironam, caironad, caironai - ja imperfekti tai iteratiivis-frekventatiivinen preteriti - cecairom, cecairod, cecairoi, cecaironam, cecaironad, cecaironai. Imperatiivit ovat cer! puhu! ja cerad! puhukaa! - Kolmannen persoonan imperatiivit voi aina hoitaa kiertämällä, esim. lagairoi "että hän puhuu (tulevaisuudessa)" voinee tarkoittaa myös "hän puhukoon". Partisiippimuotoja on vain yksi, cairit = puhuttu. Kuten iirissä, ei managraiessakaan ole infinitiiviä, vaan ainoastaan verbaalisubstantiivi - crai.
Verbi "tehdä" on hieman mutkikkaampi. Lainasin häpeämättömästi koko verbin suomesta, joten sen preesens on tene, tened, tene, tennam, tennad, tennai, futuuri tenom, tenod, tenoi, tenonam, tenonad, tenonai, konditionaali tainom..., preteriti tainem..., imperfekti tetainom.... "Tehty" on tainit, mutta verbaalisubstantiivi saa prosteettisen alkuvokaalin ja on atnai. Se kuitenkin väistyy mutaation aiheuttavan yhdysosan tieltä, siis manadnaie "meidän tekomme".
Olen näköjään kehitellyt "myydä"-verbille alkujaan muodon krau, mutta on ilmiselvää, että sen pitäisi olla crau, jos kerran c äännetään aina k:na - juuri tästä syystä iirissäkään ei tarvita erillistä k-kirjainta. Preesensvartalo on cor-, preteritivartalo on caur- ja reduplikatiivinen vartalo cocaur-. Olen näköjään yrittänyt ehdottaa myös preesensin ensimmäisen persoonan yksikön muodoksi corem, mutta jos kerran cerm, niin kyllä sitten myös corm. En ilmeisesti ole päättänyt, onko partisiippimuoto caurit vai caurut, eli onko partisiipin pääte aina -it, vai onko siinä t:n edellä verbin preteritivartalon diftongin loppuvokaali.
Lisää verbejä: lönem "tuon, kannan", jossa tietystikin preteritivartalo on loin- ja reduplikatiivivartalo löloin- - tosin ääntämisen helpottamiseksi se voisi olla myös leloin-. Tällä kertaa prosteettinen vokaali on o-: olnoi. Sekin tietysti väistyy edellä olevan yhdysosan tieltä: "meidän kantamisemme" (jos nyt tuollainen ilmaus on edes mielekäs) olisi manalnoi. "Juoksen" on managraieksi rücem, preteritivartalo ruic-. Reduplikatiivivartalon pitäisi periaatteessa olla rüruic-, mutta tässäkin on käytännössä helpompi ääntää riruic-, veikkaan. Verbaalisubstantiivin pitäisi toki periaatteessa olla *rcui, mutta prosteesi ja pieni soinnillisuusassimilaatio kuuluvat asiaan, niin että siitä tulee tietysti urgui.
Kuten jo kielen nimestä näkee, managraien sananmuodostusopille on ominaista etuliitteiden käyttö, ja etuliitteiden jäljessä esiintyy sitten se konsonanttimutaatio, jota iirissä kutsutaan pimennykseksi, eli soinniton muuttuu soinnilliseksi ja soinnillinen nasaaliseksi (mutta toisin kuin iirissä, managraiessa nasaali kahdentuu). Tekijänimet luodaan verbaalisubstantiiveista etuliitteellä go-, siis godnai = tekijä, gograi = puhuja, golnoi = tuoja, gorgui = juoksija. Omistusetuliitteet ovat ma-, da-, e-, mana-, dana-, ena-. Intensifikaattori on cou-, siis urgui = juokseminen, courgui = syöksy, gogourgui = kiitäjä, syöksyjä. Pienennysprefiksi on sau-, siis saurgui = hypähdys, askel. Saugrau = myyskentely, helppoheikkinä toimiminen; gozaugrau = helppoheikki, kaupittelija, kauppuri, laukkuryssä. Saugrai = slangi, hassu puhetapa; danazaugraie = tuo teidän hassu slanginne (da- = sinä, -na- = monikko, sau-, -zau- = hassu, crai, -grai = puhe, -e = määräinen artikkeli).
Olla-verbille managraiessa oli monta vastinetta: cun-/coun-/cucoun-/ocnou "asua, sijaita", reg-/raig-/reraig-/argai "olla sama kuin" (raigit = sama), tür-/tuir-/tituir-/trui "olla luonteeltaan jonkinlainen". Rahikainen türe gozaugrau = Rahikainen nyt on sellainen kaupustelija. (Mutta: Rahikainen rege gozaugraue = Rahikainen on tämä sama/kyseinen helppoheikki.)
Lisää verbejä: der-/dair-/dedair-/drai "kulkea", drai "matka". Kulkumies, matkustaja on gondrai - periaatteessahan sen tietenkin kuuluisi olla *gonrai, mutta n:n ja r:n väliin kehittyy apukonsonantti ääntämisen helpottamiseksi. Kauppamatkustaja on muuten gograu-drai - tuo jälkimmäinen on tavallaan genetiiviattribuutti ("myyjä-matkan" - tässä kielessä myös adjektiiviattribuutit lisätään pääsanan perään), mutta sanojen yhteys on niin kiinteä, että määräinen artikkeli lisätään attribuutin perään, ei pääsanan: gograu-draie. "Sama myyjä" on gograu-raigit-e, siis määräisenä; ja myös demonstratiivipronominit sijoitetaan pääsanan ja artikkelin väliin: gograu-can-e "tämä myyjä", gograu-lor-e "tuo myyjä", gograu-zeg-e "se myyjä". Genetiivimuotoa ei ole, mutta se voidaan ilmaista prepositiolla moro: golnoie moro gograue "myyjän kantaja/palvelija", golnoi moro gograue "yksi myyjän palvelijoista".
0 turpaankerjuuta:
Lähetä kommentti
<< Himaan