Tuleva nobelisti

Ystäväni Ivan Hlinkan kanssa puhumme mielellämme siitä, kuka merkittävä nykykirjailija mahtaisi olla lupaavin ehdokas tulevaksi nobelistiksi. Molemmat kelpuuttamamme ovat espanjalaisia vähemmistökielisiä kirjailijoita: Bernardo Atxaga Baskimaalta ja Manuel Rivas Galiciasta. Galicialaiset ovat Portugalin pohjoispuolella asuva kansa, joka soittaa gaitaa (säkkipilliä) ja esiintyy mielellään kelttiläisenä kansanryhmänä, mutta heidän puhumansa kieli on oikeastaan vanhakantainen portugalin murre, joka on saanut vaikutteita espanjasta - ei siis kelttejä nähnytkään. Kulttuuriltaan galicialaiset muistuttavat kyllä bretagnelaisia ja iirinkielisiä irlantilaisia - kalastajakansaa; tosin nykyään huumeiden salakuljetus on merkittävä elinkeino, ollaanhan koko valtakunnan kannalta syrjäisellä ja köyhällä alueella, missä lain ulkopuolinen maailma epäilemättä houkuttaa, ja Espanjassa huumeisiin suhtaudutaan muutenkin niin myötämielisesti, että alalle päätymistä eivät kovin korkeat kulttuuriset aidat valitettavasti estä. Galician tärkeimmät kirjailijat, kuten romaanikirjailija Camilo José Cela - nobelisti muuten - ja esperpento-näytelmän luoja Ramón Valle-Inclán kirjoittivat espanjaksi, mutta Rivas, joka kirjoittaa galiciaksi, on oikeasti varsin pätevä kaveri. Olen itse lukenut vasta novellikokoelman Ella, maldita alma - espanjaksi toki - mutta jo se kertoo suuresta lahjakkuudesta: henkilöhahmot ovat psykologisesti uskottavia ja syvällisiä, kyse on selvästi maailmankirjallisuudesta, mutta paikallinen kulttuuri, maisema ja ilmapiiri on hyvin käsinkosketeltavasti läsnä. Merkillepantavaa on, että käsinukkeja ja nukketeatteria esiintyy useammassakin novellissa. Jos olisin kirjallisuustieteilijä, näkisin ne merkittävänä symbolina ja kirjoittaisin niiden pohjalta hienoja tulkintoja.