Parlez-vous français, monsieur Höglund?

Tällä päivämäärällä julistan sitten erään ristin peräseinään piirretyksi: minä aion opetella ranskaa. Se on Plökin virallinen kanta. Chère Marianne -oppikirjan toinenkin osa on jo hankittu, ensimmäinen tosin on (taas) kadoksissa kirjapinojen alla. Ilmoittakaa tästä ydinvoimalafyysikko Janne "Jeannot" Inkiselle, niin hän saa hyvät naurut. Elvis, om du läser det här, så kan jag tänka mig att du har det ÄNNU roligare.

Ei siinä muuta, mutta Akateemisessa tuli nähtyä hyllyssä La gloire de mon père, kirja, jonka aina olen halunnut lukea alkukielellä. Ylipäätään en voi sietää tuota tupakoivien intellektuellien Ranskaa Pariiseineen ja Sartreineen sun muine Baudrillardeineen, mutta se juntti- ja pikkukaupunki-Ranska on jotenkin aina viehättänyt, kirjallisuuden puolella ainakin: Pagnol, Alain-Fournier ja mitä näitä nyt on.