Keskikehno häviäjä

Keskikehnona häviäjänä olen tietysti pettynyt siitä, että Plökille ei herunut kuukkelia, mutta suoraan sanoen tiesin kyllä kategoriat nähtyäni, että minulla ei olisi mahdollisuuksia. Plöki oli ehdokkaana humoristisimmaksi blogiksi, mikä osoitti kyllä, että blogiyhteisöllä on venyvämpi huumorintaju kuin osasin arvatakaan, mutta oli selvää, ettei minulla ollut mahdollisuuksia pärjätä siinä porukassa Kuhlakaanin ja Kysyn vaanin kaltaisille raskaan sarjan raatelijoille. Kuhlallehan se huumorikuukkeli lopulta meni, ja vaikka hän onkin ollut aika epätasainen viime aikoina, en minä ole Maalaisen kanssa ollenkaan samaa mieltä: ei Kuhla omalla alallaan mitenkään huono ole. Plöki oli ehdokkaana myös mielipideblogien sarjassa, mutta mielipiteeni (sic!) on, että Plöki ei ole määriteltävissä mielipideblogiksikaan. Vaikka Birdy on ala-arvoinen ja ikävä ihminen ja hänen mielipiteensä itseään toistavaa paskaa, kilpailijatkaan eivät kaksisia olleet: Plöki, Benrope ja Mitvit eivät oikeastaan ole mielipideblogeja, omenoiden ei kannata odottaa pärjäävän appelsiinisarjassa; ja vaikka Birdy onkin niin vastenmielinen, on vaikea selvällä päällä mennä väittämään, että Fabulan keskiluokkaisen mukavalistuneen mukaedistyksellisen arvattavat latteudet pärjäisivät edes Birdylle - ne ovat miltei yhtä tylsiä kuin Isosiskon jutut. Sitä paitsi Birdyllä on oikeasti näyttävä ulkoasu, ja kun blogi on nettisivu, jonka ulkoasulla saa ja pitääkin olla merkitystä arvosanan kannalta, ei kai oikein voi muuta sanoa kuin että parhaan mielipideblogin palkinnon - sekä mielipideblogin että mielipideblogin palkinnon voi kaikella muotoa myöntää hänelle. Kokonaan toinen juttu on sitten, onko mielipideblogin palkinto varsinaisesti tavoittelemisen arvoinen palkinto: kuka jaksaa esimerkiksi lukea jonkun Ma...Svenne Jönssonin loputtomia mielipiteitä Usenetistä, kun suurin piirtein jo tiedetään, mitä mieltä hänen ylhäisyytensä milloinkin on mistäkin?

Mitä tunnustuksellisiin blogeihin tulee, kahden Kuukkelin myöntäminen Agripalle vaikuttaa minusta tuomaripeliltä, vaikka en oikein olekaan pätevä moista arvioimaan. En ole koskaan jaksanut lukea Agrippaa, ehkä juuri siksi, että se on maankuulu tunnustuksellinen blogi. Tunnustuksellinen blogi kuulostaa jotenkin jo etukäteen suunnilleen yhtä spontaanilta ajanvietekohteelta ja huvittelutavalta kuin varusmiespalvelus. En minä oikeasti jaksa lukea kenenkään tunnustuksia. Näin vanhalla iällä ja hammasvajaana alempitasoisena miehenä on huomannut, että tunnustukset ovat yleensä tylsiä, jopa silloinkin kun ne käsittelevät periaatteessa kiinnostavia pornografisia aiheita. Ja jos joltakulta menee parisuhde-elämä sekaisin, ei siitäkään oikein jaksa lukea. Ikäviä ja surullisia tapauksia. Pohjimmiltaan siinä onkin yksi syy, miksi tuo Birdyn kohkaaminen parisuhdeväkivallasta niin tympäisee minua: kun parisuhde menee yleisen yhteensopimattomuuden takia nurin, niin se on aina masentava ja ahdistava asia, ja jos siinä päädytään väkivaltaankin, kaikkien muiden ikävien asioiden ohessa, en minä jaksa nähdä sitä mitenkään oleellisena ja erityisenä - homma on kussut jo paljon aiemmin.

Ei minulla muuten ole paljoa sanottavaa Kuukkeleista. Skitso-Jannen voitolle näen paljonkin hyviä perusteluja, vaikka hänen edustamansa nahkea kapakkaelämäntapa ei sanottavasti nappaakaan: hän kirjoittelee monenlaisista aiheista, ja vaikka en itse luekaan häntä säännöllisesti, myönnän että hän on pätevä kirjoittaja, hänen ainoa vikansa nimenomaan kirjoittajana on, että hän ei osaa olla riittävän kontroversiaalinen. Jannen blogia ei oikein voi kutsua hajuttomaksi eikä mauttomaksi, mutta jos siitä ihan väkisin on vikaa haettava, niin kyllä se vika on juuri siinä, että se on ihan pikkuisen liikaa kallellaan hajuttomuuteen ja mauttomuuteen päin. Tarkoitan tällä sitä, että Jannen remuisa kapakkaelämä (siitä remuisasta teknologisesta kargokultista puhumattakaan) on todellisuudessa yksi tapa - ehkä jopa nykypäivän levinnein tapa - olla keskinkertainen poroporvari ja filisteri, vaikka tämän keskinkertaisuuden edustajat mielellään kuvittelevatkin, että jossain on olemassa joku tiukkapipo^tm, joka vaivautuu heidän tyyliään paheksumaan ja jota vastaan kapinoiminen on jotenkin heidän kansalaisvelvollisuutensa. En minäkään sitä oikeasti paheksuisi, jos sen edustajat myöntäisivät olevansa nimenomaan tukahduttavan valtakulttuurin, poroporvarillisuuden, edustajia - myös Fabulan kirjoittajien näennäisedistyksellinen liturgia ja Isosiskon jankkaava ulkoaopeteltu feminismi ovat poroporvarillisuuden muotoja - sen sijaan, että näkevät itsensä muka jonkin rennon ja letkeän suvaitsevaisuuden esitaistelijoina.

En siis oikein innostu Jannen tarjoamasta maailmankuvasta enkä elämäntavasta, mutta näen hänen blogissaan paljonkin ansiokkuutta. Ulkoasu on ehdottomasti Blogistanin näyttävimpiä, kuvia ja linkkejä on paljon ja ne muodostavat elimellisen ja luontevan osan blogia, ja koska blogi on nimenomaan nettikirjoittamisen muoto, nettiä, digitaalivehkeitä ja kuvitusta hyödyntävää blogia on aivan perusteltua pitää nimenomaan blogiuden parempana edustajana kuin pelkkää tekstipohjaista nettipäiväkirjaa.

Sitä paitsi kyllähän nyt on sanottava, että Janne kirjoittaa monenlaisista aiheista - niin skitsoanalyysista, partakoneista, naisista, viinasta kuin tietokoneistakin - ja se on oikeasti aivan muuta kuin pelkästä nuorten naisten fasistisesta pahuudesta urputtaminen.

Joten en minä mitenkään hirveän oleelliselta osin pysty moittimaan raadin valintoja - Roma locuta, causa finita. Melkein tekisi mieleni olla huono häviäjä, mutta en onnistu näköjään yrittämälläkään. Vähän kyllä ottaa koteloon, että Mitvit ei saanut ilmeisestikään mitään (vit...) palkintoa, koska niin monta kertaa kuin olenkin miestä haukkunut ja hänelle rähjännyt, enimmäkseen pidän hänen blogistaan ja olen aika ajoin ollut siihen oikeasti koukussa, enkä todellakaan vain siksi, että olen kärkkynyt hyvää tekosyytä heittäytyä raivoavaan interblogistiseen diskurssiin. Sekin todella ihmetyttää, että paras ryhmäblogi meni Tiramisulle. Ehdolla oli sentään Kobaia ja Kasa, jumaliste! Ja jos ette Kobaian ja Kasan väliltä osanneet tehdä päätöstä, niin Provokaatiokin olisi ollut parempi kompromissi. Tuntuu siltä, että sarjan ihan oikeasti huonoin blogi voitti. Onhan Tiramisun ulkoasu ollut aina näyttävä, ja valokuviakin on, mutta Kasa tuskin jää jälkeen ollenkaan.

Seuraavan vuoden mittelöön toivoisin Joulupukilta muutamaa puuttuvaa blogikategoriaa: paras sivistysblogi, paras kirjallisuusblogi, yllättävin blogi, kiinnostavin blogi ja (Ihmissuhde-Henkkaa ajatellen) paras dialogiblogi. Uskallan väittää, että ainakin tuon listan alkupuolen sarjoissa Plökilläkin olisi oikeasti mahdollisuuksia pärjätä. Myös yllätyksellisyydessä. Ainakin Kasa - joka nappasi parhaan linkkiblogin tittelin, vaikka Kasan ansiot ovat sinänsä kiintoisasta linkkiblogittamisesta huolimatta ihan muualla, esim. juuri siellä sivistys- ja kirjallisuuspuolella - on aika ajoin osannut hämmentyä Jekyll ja Hyde -tyylistäni, ja Maalainenkin on huomauttanut siitä aika ajoin. Valitettavasti näyttää pahasti siltä, että kun lopetin Birdyn blogin lukemisen, kunnon raivostuminenkaan ei enää onnistu. Ette tietäisi ketään fasistisen pahaa nuorta naista, johon voisin onnettomasti rakastua, niin saisin tuon sappitankin täyteen?