Mo chara thú agus rud agat

Arvoisa oikeuteenhaastajani kehuu blogissaan kieli pitkällä lakiMIESystävällään ja julistaa samalla millaisen määrän hyviä ja ystävällisiä miehiä hän tuntee. En ihmettele ollenkaan, että nuorella sinkkutytöllä on lakiMIESystävä, joka asettaa hänet lain edessä käytännössä etuoikeutettuun asemaan yksinäiseen mieheen verrattuna, sillä lakiMIESystävien kaltaisten hyödynnettävien miesresurssien hankkiminenhan kuuluu sinkkuneitojen luontaisetuihin. Jokaisella kelpo sinkkuneidolla on runsaasti miespuolisia tuttavuuksia, jotka poikkeuksetta haluavat maata tämän tytön kanssa ja jotka tyttö pitää juuri ja juuri niin kaukana, että he eivät uskalla tehdä mitään konkreettista neitoa lähestyäkseen, mutta niin lähellä, että he jaksavat vielä elätellä toiveita. Kun näille resurssimiehille annetaan illuusio siitä, että he voivat siirtyä millimetrin verran lähemmäksi, he ovat valmiita tekemään nuoren ja nätin "ystävänsä" puolesta mitä tahansa - varsinkin sellaista, minkä he osaavat ammattitaidolla, remonttimiespalveluista lakimiespalveluihin. Oikeuteenhaastajani ei tietenkään myönnä tätä, mutta on tosiasia, että asianajopalvelut ovat rahanalaisia palveluita, joita kukaan lakiMIES ei anna ilmaiseksi kauniille nuorelle ystävättärelleen. Jokin maksu niistä on saatava, edes fantasian tasolle jäävä seksuaalinen korvaus.

Resurssimiesten poolin kerääminen ylläkuvatulla tavalla on tietenkin jollain tasolla ja jossain mielessä rinnastettavissa prostituutioon, vaikka palveluja ei vaihdetakaan todelliseen, käsinkosketeltavaan seksiin. Mutta joka tapauksessa siinä nuori nainen käyttää - vastuuttomasti ja hillittömästi - sitä seksuaalista valtaa, joka hänellä on miehiin. Älkää kutsuko sitä ystävyydeksi. Iirin kielessä on sille osuva määritelmä, jonka olen pannut tämän iontráilin otsikoksi; hyvin epätäydellisesti käännettynä se tarkoittaa "olet ystäväni, jos sinulla on millä maksaa".

Omissa psykonarttujutuissani onkin ollut ilmeisesti säännöllisesti kyse siitä, että nuori nainen on pyrkinyt värväämään minua resurssipooliinsa, ja minä olen tulkinnut sen niin, että tyttö haluaa minut seurustelukumppanikseen. Perkolan Tommi mainitsi kerran Ihmissusissa tutusta tytöstä, joka innostui milloin mistäkin uudesta asiasta ja harrastuksesta, ja hankki suunnilleen joka kolmas viikko uuden opasmiehen selittämään itselleen tämän harrastuksen alkeita. Opasmies kuvitteli näissä "suhteissa" säännöllisesti, että hänellä olisi jotain saumoja tyttöön - seksi- tai seurustelukumppanina - ja sai joka kerta nenilleen; mutta kaikki nämä opasmiehet olivat liiaksi herrasmiehiä suuttuakseen siitä, että heitä oli käytetty hyväksi. Kun Tommi kertoi tästä, tuntui siltä kuin olisi kolikko tippunut takaressuun ja päävoitto kilissyt taskuun: siitähän siinä oli ollut nimenomaan kyse, resurssimieheksi värväämisestä!

Kyllä minä suostuisin resurssimiehenäkin olemaan - oikealle ystävälle. Mutta sitä en oikein arvosta, että nuori nainen ensin leikkii rakastuneensa minuun, sitten panee välit poikki viime hetkellä päätettyään ottaa toisen (vasta siinä paikassa saan kuulla, että hän koko sen ajan, kun olemme tunteneet, on muka "ollut kahden vaiheilla") ja toivoo että "pysyisimme silti ystävinä" (= minä pysyisin hänen resurssimiehenään). On vähän liian selvää, ettei minusta alun pitäenkään haluttu muuta kuin rivimies resurssipooliin.