Falmawenin hampaat

Minun täytyy muuten heti tehdä poikkeus naisvihastani ja esittää vilpitön surunvalitteluni yleensä inhoamalleni Falmawenille, joka on nettipäiväkirjansa mukaan joutunut käymään hammaslääkärissä muutaman sadan bryssänruplan edestä. En voi olla tuntematta melkoista solidaarisuutta häntä kohtaan, sillä viime vuosina minulta on pari hammasta joutunut terminaalihoitoon: vaikka minua on 9-vuotiaasta saakka uhkailtu juurihoidoilla, ne eivät tulleet ajankohtaiseksi ennen kuin aivan äskettäin - ja se hammas, jota silloin pikkupoikana uhkailtiin, on edelleenkin erinomaisessa kunnossa, sama paikka siinä on edelleenkin, eikä ole tarvinnut kertaakaan vaihtaa. Falmawen antaa ymmärtää juoneensa liikaa limpparia, ja suoraan sanoen olen itsekin ihmetellyt, mitä nörttielämäntapa pakonomaisine limunkittaamisineen oikein aiheuttaa nuorten ihmisten hampaille. Se edellinen psykonarttuni oli vannoutunut nörtti - minusta hän sanoutui irti mm. sillä perusteella, etten ollut hänelle riittävän nörtti - ja hänellä oli tavatessamme hirvittävä ientulehdus ja etuhampaat veressä kuin vampyyrilla, minkä hän sanoikin johtuvan ei-kevyiden kolajuomien kittaamisesta. Kuulemma jo ala-asteikäisille kakaroille tehdään nykyisin juurihoitoja, mikä tuntuu oikeasti todella pahalta. Karkkia mekin nuorena söimme, joskus paljonkin; ja minä olin vaarallisen viehättynyt kaikenlaisiin toffeisiin, mutta ilmeisesti kuitenkin hammashygienia oli paremmalla tasolla.

Nyt puhuu 70-luvulla lapsuutensa elänyt pullamössösukupolven edustaja, mutta minä vain kysyn, eikö sentään senaikuinen "holhousmentaliteetti" ollut joiltakin osin parempi kuin tämä nykyinen "kaikki käy ja kaikki on kaupan" -asenne? 70-luvulla oli vielä jollain tasolla olemassa jonkinlainen vastuullisesti asiansa hoitavan ihmisen ihanne, ja silloin ymmärrettiin, että sellaiseksi ei kasvata ilman (perus)koulun antamaa kasvatusta - eikä sellaisena pysytä ilman yhteiskunnan antamaa tukea. Hampaiden lisäksi alkoholiasioissa "holhous" oli aivan kansanterveydellisesti perusteltua ja aiheellista: vaikka kuinka inisisitte niistä eurooppalaisista alkoholitavoista (hahhah!), ikävä tosiasia on, että viina on vaarallinen ja fysiologisesti rappeuttava nautintoaine, joka estää ihmistä hoitamasta kunnolla yhteiskunnallisia ja yhteisöllisiä velvoitteitaan - ja ihmisen ensimmäinen velvollisuus on pysyä hengissä mahdollisimman kauan, perheensä ja ystäviensä vuoksi. (Jos on olemassa yhtään järkevää syytä juoda alkoholia, niin tasan ainoa, jonka pystyn kuvittelemaan, on sen välttämättömyys sosiaalisten suhteiden hoitamiseen. Itse olen kyllä kokenut sortona ja fasismina sen, että ihmisen pitää tahallaan vahingoittaa itseään liuotinmyrkyllä kelvatakseen seurapiireihin - kummallista kyllä libertaristit eivät ole paheksuneet tätä fysiologista verovelvollisuutta.) Viinan vapautumisen myötä huumemoralismi ja -hysteria (tämä minun täytyy sanoa, vaikka olenkin pilvenpolttoa vastustava raittiusmies) on kasvanut naurettaviin ja tekopyhiin mittoihin, kun alkoholiongelmat kadulla ryyppäävistä 12-vuotiaista maksakirroosiin menehtyviin vanhempiin ovat täysin räjähtäneet käsiin. 70-luvulla oli sentään jonkinlainen johdonmukainen kansanterveydellinen politiikka: huumeille ei, ja mahdollisuuksien mukaan myös viina vähemmäksi. Nyt sitä vastoin huumeilla pelotteluun yhdistyy alkoholin suhteen raittiiden mielipidevaino ja mollaaminen "tiukkapipoiksi" - enemmistö, eli alkoholinkäyttäjät, pitävät itseään "suvaitsevaisina" suvaitessaan itse itseään ja syrjiessään vähemmistöä, mikä absurdi tilanne! - ja alkoholihaitoista puhuminen ei yksinkertaisesti ole soveliasta eikä käy päinsä kalustetuissa huoneissa. En ihmettelisi, jos vanhojen spurgujen ohella syntyisi yhteiskunnasta syrjäytyneiden raittiiden uusi spurgukulttuuri.