Alpo Rusin nuppi kierii giljotiinista

Uusin uutinen Alpo Rusi -rintamalta saatiin muuten jo viime viikolla: hän on matkalla raastupaan, sittenkin! Hurraa!

Kokonaan toinen juttu sitten on, merkitseekö mahdollinen langettava tuomiokaan käytännössä yhtään mitään. Suomessahan saa oikeastaan tehdä aivan mitä tahansa, jos on julkisuuden henkilö, ja silti pysyy julkisuudessa ja arvostettuna. Politiikassa tämä näkyy erityisesti, mutta eipä muillakaan aloilla uskottavuudesta ja rikosrekisteristä paljoa piitata.

Kukaan muu kuin minun ylhäisyyteni ei muuten ole ilmeisestikään rohjennut tehdä yleisempiä johtopäätöksiä siitä, että juuri Yhdysvaltain ylin ystävä Rusi on joutunut epäillyksi vakoilusta DDR:n hyväksi. Todettakoon siis, että kyseessä tuntuu olevan laajempi vieraaseen valtioon samastumisen syndrooma ja kyvyttömyys erottaa Suomen omaa, erillistä etua liittolaiseksi tai ystäväksi mielletyn maan edusta. Tämä ongelma meillä on ollut aina. 30-luvulla oikeistolta ja höyrypäiseltä intelligentsialta - Kokkarisen Ilkka varmaan sanoisi "humanisti-intelligentsialta", mutta niin mielellään kuin sisäinen luonnontieteilijäperkeleeni olisi hänen kanssaan samaa mietä, esimerkiksi kemisti A.I.Virtasen naiivi saksalaismielisyys lienee kaikkien Paasikiven päiväkirjat lukeneiden yleisessä tiedossa - meni sekaisin Suomen ja Saksan etu jopa siinä määrin, että Hannu Salaman käymän oppikoulun historian lehtori piti erillisrauhan solmimista häpeänä, hän kun olisi tahtonut Suomen kulkevan jonkin abstraktin "kunnian" tähden tuhoon Hitlerin rinnalla, bis zum bittern Ende.

Alpo Rusi vaikutti kyllä hyvin säälittävältä selittäessään hädissään toimittajille olevansa kunnon antikommunisti. Voi poika ressua, eihän sinun poliittisista vakaumuksistasi ole puhe ollenkaan, vaan sinun mahdollisista vakoilurikoksistasi. Ja nimenomaan tunnetun antikommunistin värvääminen tietokanavaksi merkitsi Stasille isoa saalista, joka saattoi toimittaa todella merkittävää informaatiota sieltä, missä antikommunistit kokoontuvat. Juuri antikommunisminsa vuoksi Rusi oli Stasille ja on Supolle tärkeä. Kommunistien värvääminen vakoojiksi ei sitä vastoin ollut merkittävä juttu: pieniähän ne silakat ovat joulukaloiksi.