Alpo Rusi taitaa päästä kuin koira veräjästä

Alpo Rusin juttu taitaa sitten kuitenkin kuivua kokoon. Minun on pakko pitää tätä erittäin valitettavana. Suomettumiskeskustelua on hallinnut sellainen oikeistolainen propagandanäkökulma, jossa sotketaan toisiinsa kaksi selvästi eri asiaa: vasemmistopuolueiden kannattaminen, joka ei ollut rikos Kekkosen aikana ja jota ei voi julistaa rikokseksi taannehtivastikaan, ja vakoilu ja maanpetos, jotka olivat rikoksia Kekkosen aikana ja nyt. Kunnon näytösoikeudenkäynnillä olisi ainakin tehty selväksi koko kansalle se, että isänmaan omistajana itseään pitävällä antikommunistisella porvarilla ei ole erioikeutta vakoiluun, vaan lait koskevat myös häntä; ja samaan syssyyn olisi ehkä jollekulle valjennut myös se, että edes taistolainen ei ole automaattisesti rikollinen poliittisten katsomustensa vuoksi, vaan ainoastaan silloin, kun hänen voidaan katsoa syyllistyneen lakipykälien määrittämään maanpetosrikokseen.

Rusista on syytä edelleenkin todeta, että hänen uskomattoman amerikkalaismieliset lausuntonsa vuosi sitten kyllä tekivät hänestä ainakin minun silmissäni isänmaalle vahingollisen vierasmaalaisten etujen ajajan. Myötätunnon osoittaminen Yhdysvalloille syyskuun yhdennentoista päivän 2001 attentaattien vuoksi on yksi asia. Toinen asia on työntää Suomen legitiimit edut itsenäisenä maana syrjään Yhdysvaltain suurvaltaetujen tieltä. Rusi tuntui tuolloisen Helsingin Sanomien haastattelunsa perusteella pyrkivän rajoittamaan suomalaisten oikeutta arvostella Yhdysvaltoja, eikä hänellä ollut minkäänlaista käsitystä siitä, että Yhdysvaltain etu ei ole yksi yhteen Suomen etu. Jotenkin tuntuu hyvin luontevalta ajatella, ettei tuollainen mies tajunnut 70-luvulla ristiriitaa Suomen ja DDR:n edun välillä.