Domhnach na Fola ja Éagnairc

Tammikuun lopussa tuli kuluneeksi vuosi ja kolme vuosikymmentä Stroke Cityn (Derryn eli Londonderryn, iiriksi Doire Cholm Cille, nimi esimerkiksi radiouutisissa on Derry stroke Londonderry, Derry kautta Londonderry, siitä Stroke City eli Kauttaviivakaupunki) verisunnuntaista, Bloody Sunday - muistanette kaikki U2:n (kai maar se tosiaan oli U2?) rämpytteen Sunday bloody Sunday? - eli iiriksi Domhnach na Fola. Iirinkielisellä puolella tapaus on ollut aiheena ainakin Pádraig Ó Siadhailin romaanissa Éagnairc - Sielunmessu - joka on erinomainen ja mukaansatempaava kirja, mutta kömpelöä iiriä.

Éagnairc on kyllä kerronnallisestikin monella tapaa kiinnostava teos, se on kirjoitettu sinä-muodossa. Päähenkilö on Dubliniin, anteeksi, Baile Átha Cliathiin muuttanut ja nykyisin Irlannin tasavallan virkamiehenä työskentelevä derryläismies, joka on ollut todistamassa verisunnuntain tapahtumia pikkupoikana osallistuessaan mielenosoitusmarssiin isänsä seurassa. Hän on naimisissa tähtinäyttelijättären kanssa, joka dublinilaiseliitin naiiviin tapaan on taipuvainen syyttämään Pohjois-Irlannin katolisia itseään pohjoisen ongelmista tai ainakin sanoutumaan irti pohjoisen konfliktista.

Tapauksessa nyt yhtä kaikki oli kyse siitä, että kansalaisoikeuksia vaativien katolisten marssijoiden rivit menivät sekaisin, ja sitten brittisotilaat alkoivat tulittaa väkijoukkoa. Alkuperäisen tutkinnan mukaan kyse oli tyypillisestä israelilaiset vastaan palestiinalaiset -tyyppisestä hätääntymisestä, joka sitten johti kuolonuhreihin, mutta katolisten oma katumytologia kertoo mm. dum dum -luodeista, joita ilkkuvat brittisotilaat kavalaa englantilaisuuttaan ampuivat lähietäisyydeltä uhreihin. Vuonna 1998 aloitettiin Pohjois-Irlannin uuden sovun merkiksi Mark Savillen, kunnianarvoisan Newdigaten lakilordin johdolla uusi tutkimus verisunnuntain tapahtumista. Tähän mennessä se on tuottanut hyvinkin ensyklopedian verran aineistoa, johon voi käydä tutustumassa sivulla Bloody Sunday Inquiry.