Blogger reistaa taas - joten kommentteja kommentteihin

Kommenttiosasto ei tunnu pelaavan, joten tähän kommenttini edellisen merkinnän saamiin vastauksiin. Toivottavasti edes tämä pääpuoli pelaa.

"Jälleen kerran mielestäni kärjistät asioita aivan tarpeettomasti."

Jollei luonne riitä näiden juttujen lukemiseen ahdistumatta, niin ei niitä ole pakko lukea.

"Olen miettinyt tekstejäsi ja niiden mustavalkoista kuvaa elämästä ja ihmisistä"

Minusta tuntuu, että mustavalkoisuudesta täällä kärsii joku aivan muu kuin minä. Nähdäkseni ei ole mitenkään erityisen "mustavalkoista" kirjoittaa suomalaisten MAHDOLLISESTA kielteisyydestä puolalaisia kohtaan. Mutta ymmärränhän minä, että kun kommentoijallani on mustavalkoinen kuva maailmasta itsellään, hän ei pysty kuvittelemaan minulla olevan sen nyansoidumpaa kuvaa.

"olenko oikeassa, jos otaksun, että kokemuksesi ihmisistä ja elämästä on sittenkin hyvin rajallinen?"

Kaikkien ihmisten elämänkokemus on rajallinen. Ymmärrän tietysti, että puolan taitoni ja keskusteluni puolalaisten kanssa tekevät elämänkokemuksestani rajallisen verrattuna kommentaattoriini, joka luultavasti ei osaa puolaa ja jonka käsitystä suomalaisten Puola-kuvasta puolalaisten omat kokemukset eivät ole päässeet vääristämään.

"Eräille meistä suomalaisista Puola on ollut Chopinin kansakunta, johon on liittynyt ajoittain muodikastakin sorretun romantiikkaa."

Tämä on se yleiseurooppalainen romanttinen puolalaisklisee (jonka vaikutuksesta muuten itse pitkälti innostuin puolaa opiskelemaan aikoinani). Mutta o rzeczach oczywistych nie mówimy, itsestäänselvyyksistä ei tarvitse puhua, ja minun tarkoitukseni onkin ottaa puheeksi niiden itsestäänselvyyksien ulkopuolinen osa asiasta.

"Omien kokemusteni perusteella väittäisin, että puolalaisia ei olla täällä samaistettu venäläisiin."

Kun kognitiivisen alaluokan nestemäisiä virvokkeita nauttinut edustaja kuulee kadulla nuorten naisten keskustelevan puolaksi, niin luuletko todella, että hän osaa reagoida asiaan muuten kuin ölisemällä jotain ryssänhuorista ja "paljonkosh makshaa pano, vitthu" jollain englannin ja kyökkivenäjän sekoituksella?

Varsin suuri osa suomalaisista on alkoholia nauttivaa kognitiivista alaluokkaa, jolla on epämääräisiä, stereotyyppisiä mielikuvia itäeurooppalaisista. Ja kyllä täältä on huorissa käyty Puolassakin vielä reilut kymmenen vuotta sitten. Minäkin olen saanut vanhemmilta miestuttavilta kuullakseni, eh, "mielenkiintoisia" kuvauksia ryyppy- ja panoreissuista Varsovaan 70-luvulla.

"Mutta jälleen voi vain sanoa että omien kokemusteni perusteella. Sinun kokemuksesi ovat ilmeisesti olleet erilaisia."

Puolalaiset ovat hyvinkasvatettua väkeä eivätkä mielellään arvostele Suomea ja suomalaisten käytöstä, vaikka syytä olisikin. Silloin kun heidän kanssaan puhuu heidän kieltään, pääsee tavallaan sisäpiiriin ja saa kyllä kuullakseen jonkin verran synkemmän kuvan suomalaisten suhtautumisesta puolalaisiin kuin tuo sinun esittämäsi.

"Jostain Wrobelin piispasta kukaan koskaan tässä maassa kuullutkaan."

Ai ei vai? Hömppälehdethän, Iltis ainakin, repostelivat tuossa taannoin varsin äänekkäästikin Suomen katolisen kirkon uusia vanhoillisia tuulia, jotka henkilöitiin hollantilaista Paul Verschuren -vainaata seuranneeseen puolalaispiispa Józef Wróbeliin. (Suomen katolisillahan ei ole koskaan tainnut olla syntyjään suomalaista pääpaimenta.) Koska kyse oli hömppäjulkisuudesta, todistajaksi oli haettu Erin Koivisto, joka - kuten etunimestäkin ilmenee - on äitinsä puolelta irlantilainen ja siksi katolinen (meillähän lapset perivät äidin uskonnon).

"Paavi ja Lech Walesa ovat varmasti edelleenkin tunnetuimmat puolalaiset sekä meillä että muualla."

Paavi kyllä, mutta nykyiset yliopisto-opiskelijat ovat syntyneet Puolan sotatilan aikoihin eivätkä takuulla muista koko Walesaa.

"Varmaan totta että Puolaa tunnetaan tässä maassa vähän huonosti."

Puolan maine tuntuu rapautuneen sen jälkeen kun puolalainen elokuva menetti merkitystään. Wajda oli iso nimi 70-80-luvulla ja Kieslowski 90-luvun alussa, mutta Kieslowskin kuoltua kuvioihin ei ole ilmaantunut ketään uutta suurta tekijää.

"Ero on suuri verrattuna esim. suomalaisten Tshekki-kuvaan. Eivät suomalaiset Tshekistä puhuttaessa ajattele ensin mitään kuppaista Skodaa vaan laadukkaita olutmerkkejä ja huipputaitavia jääkiekkoilijoita. Ja Praha on kovan luokan turistirysä."

Tuo on aivan totta. Itse asiassa minusta tuntuu hämmentävältä se, että jopa puolan kielellä on nykyään vaikeampi maine kuin tsekin kielellä - vaikka puolassa ei ole sitä kauheaa hatullista ärrää, eivätkä puolalaiset pidä ärrää ja ällää vokaaleina, kuten Srp- ja Vlk-nimisten ihmisten maanmiehet. Ehkä se johtuu siitä, että jengi on käynyt Prahassa kyllin moneen otteeseen mieltääkseen tsekin jollei nyt helpoksi, niin ainakin tutuksi kieleksi, vaikkei sitä osaisikaan.

"Moniko suomalainen käy Varsovassa?"

Kai Varsovassakin vielä käydään, mutta yhteydet Puolaan ovat huonontuneet 1990-luvun alun jälkeen, kun Pomerania ja Silesia lakkasivat liikennöimästä Helsingin ja Gdanskin väliä.

"Tietynlainen vanhanaikaisuus nousee ensimmäisenä mieleen - maatalouden ja katolisen kirkon vahva asema."

Joo, Puolahan on hyvin pitkälti maatalousmaa. Kaupungit ovat kuitenkin hyvin moderneja. Ja on väärä luulo, että puolalaiset olisivat kovin epäkriittisesti kirkon talutusnuorassa.

"Nuorisolle, myös akateemiselle, puolalainen samoin kuin muukin itäeurooppalainen on jonkinlainen puoliryssä. Ei puolalaisvastaisuuteen sen syvempiä syitä tarvitse etsiä, kuin että nuoriso on syvästi sivistymätöntä ja maailmankuvansa vahvasti stereotyyppeihin (tyyliin: itäeurooppalainen mies = rikollinen, itäeurooppalainen nainen = huora) perustavaa."

Jaa, Miikkakos se täällä kaikkein sivistynein on? Meillä täällä humanistisessa tiedekunnassa on sellainen käsitys, että "ei kiinnosta", "ei tartte tutkia", "mitdä vidun välii", "nuoriso ny vaan on niin vidun tyhmää" se vasta sivistymätön asenne onkin.