Zdravstvuite!

Nu...aa, te ei puhukaan venäjää...izvinite: te ette puhukaan venäjää! Otkuda...mistä? Ka...Kanadasta, emigrantti...ulkosuomalainen? No olkaa te sitten vaikka ulkosuomalainen, toverikulta! Anteeksi! Minulta jo pääsee unohtumaan, kun tässä meidän rajonissa elää nykyään etupäässä venäläisiä. Da, kyllä minä suomalainen olen, korennoj finn, tai isä on ruotsinkielinen, äiti täältä Mikkelin oblastista. Nu, äidin vanhemmat tietysti muutti tänne kun oli se ensimmäinen tasavalta, tak nazyvaemaja respublika Tannera-Mannergeima, javljavshajas' tshisto-fashistskim rezhimom, niin kuin poliittikoulutuksessa sanottiin. Äidin isä oli Pohjanmaalta, da, nastojashtshij kulak, he he he, ja meni pedinstituuttiin Jyväskylään, tai mikä se nyt oli siihen aikaan: opastaja...opettajaseminaari. Äidin äiti sitten taas tuli tuolta Kouvolan oblastista, nu, koneshno, togda eto inatshe...siihen aikaan sitä nimitettiin toisin, mikä lienee kuvernementti ollut. Niin, pedinstituutissa tutustuivat, da, sitten tänne opas...opettajiksi tulivat, dedushka oli glav...pää-, yliopettaja...mikä? rehtori? Niin, rehtori, vot tak pravil'no... Täällä töissä olivat, lapsia opastivat, kansakoulussa. Nu, a sitten tuli sota, ei dedushka rintamalla, shto vy! Deputaatiksi valitsivat, kansanedustamisen laitokseen, parlamenttiin, mikä se...niin siihen reichstagiin, edus-edus-tus-kuntaan Helsinkiin. Nu, vot zdes' russkie nyne govorjat: shto u nas reichstag v Helsinki. Da, oni...reichstagiksi nimittävät venäläiset, en minä muista sitä aina, että se on se edus-tus-kunta. Eduskunta? Ei, kyllä te nyt erehdytte, toveri kulta: edustuskunta. Eikö? No katsotaan sitten kun kuoma tuo Kuopiosta suomenkielisen gazetan, togda uvidim, niin paljon statjeita politiikasta nykyään kirjoittavat, että varmasti se lehdessä sitten seisoo.

A sodan jälkeen? Nu, sodan jälkeen tietysti isoisän karkottivat Sibiriin, da sinne i jäi. Babushka takaisinkin tuli, no hampaita vajaana, koneshno. Mutta väkevä ihminen oli, yhdeksäänkymmeneen vuoteen asti eli. Oli opettajakollega heillä, kollegion jäsen, ili johtajakun-johtokunnan, kak eto po finski. Tämä kollega, hän ei ollut kommunisti, voobshtshe ne kommunist, no kogda...kun valta alkoi liukua pois burzhuaznoin hallituksen käsistä, niin hän alkoikin syytellä kaikkia muita porvareiksi ja fashisteiksi. Tahtoi pelastaa oman nahkansa, koneshno. Nu, kyllähän se siinä onnistuikin. Ainakin jossain määrin, mutta ei se kyllä utshitelina...opas...opettajana pystynyt pysymään. Ponimaete, kun tuli uusi järjestys ja proletariaatin diktatuuri, piti osata venäjää, mutta hän ei sitä puhunut, ni slova. Ei puhunut edistyksen kieltä. Pantiin mies harjanvarteen, oppimaan proletaarin elämää ja proletaarin kieltä, oppi ainakin komennot, kun käskettiin että kuuraa nyt siitä ja tuosta ja tästä, vot tut, von tam. Da, sitten Stalin kuoli, babushka s ssylki vernulas', isoäiti palasi Sibiristä, kai ne jonkinlaisen sovinnon sen siivoojan kanssa sitten tekivät, babushka sanoi, että aika oli sellainen että kaikki pelkäsivät, ja tämä mies koitti sitten pelastaa henkensä, nado jego ponimat', turha enää surra. Oli semmoisen asenteen oppinut Sibirissä ettei oikein enää osannut mitään surra, kun serkku joutui Tshernobyliin siivoamaan AES-katastrofin jälkiä niin ei se sitäkään osannut ottaa kovin raskaasti, ei sittenkään kun serkku makasi sairaalasängyssä ja hampaat verisinä tippuivat mäkeen. Äiti? Nu, äiti ja siskonsa joutuivat detdomiin oppimaan proletaarin kieltä, sillä välin kun babushka oli siellä ssylkalla, oppivat puhumaan ja ajattelemaan po proletarski, tai oppivat ja oppivat - pokazuhaa lähinnä oppivat.

Äiti halusi vieraita kieliä opiskelemaan, mutta siitä ei tullut mitään. Karkoitetun ismenniekan tyttö injaz-fakulteettiin, se nyt vielä! Ehei, siellä piti olla kunnollinen luokkaperä, ei mitään kulakin lapsia. Sitten äiti kuulemma alkoi puhua että menisi Kazaniin, lukisi tjurkskie jazyki, te ymmärrätte, ei turkkia vaan tjurkkilaisia kieliä, mitä nyt noissa etelän respublikoissa puhuvat. No silloin babushka jo vähän hermostui. Sanoi että Venäjälle menetti jo miehen, pitääkö hänen Venäjälle menettää jo tytärkin! Nu, shto delat', sanoi Lenin kun Tshernyshevskiä luki. Ei kai siinä muuta dieloa voinut mama dielata kuin mennä oppimaan venäjän utshitelnitsaksi.