Vielä Kaalimaasta: Iona gaeliksi/iiriksi

Ionaa on meillä iirinkielisissä piireissä kyllä tavattu kutsua vain nimellä Í, Oileán Í (oileán tai skottigaeliksi eilean tarkoittaa tietenkin "saarta") tai Í Cholm Cille - p. Kolumban gaelinkielinen nimi Colm Cille (C:n muuttuminen Ch:ksi tekee siitä genetiivin) tarkoittaa muuten Kirkon Kyyhky. Cill (c lausutaan aina k:na) on lainattu latinan cellasta ja tarkoittaa sekä kirkkoa että kalmistoa, kirkkomaata. Molemmille on yksiselitteisemmätkin sanat: kirkko instituutiona on eaglais ja rakennuksena myös teach pobail tai teampall, hautausmaa taas reilig. Sanojen kreikkalais-latinalaisen alkuperän tulisi olla selvä kaikille: ecclesia, populus, temppeli, reliikki. Juuso oli löytänyt netistä nimimuodon Innis na Druineach, joka on virheellinen, pitäisi olla Innis nan Druineach, druineachien saari, määräisen artikkelin genetiivimuodolla. "Druidien saari" on toki tavallinen tulkinta, sanoo Dwellyn skottigaelilainen sanakirja, mutta itse asiassa druineach tarkoittaa pikemminkin erakkoa, yksin elävää munkkia, kuin druidia, joskin Dwellyn siteeraama lähde myöntää itsekin, että sanan tulkinnasta paikennimissä on ollut paljonkin kiistaa. Jostain päin Ross-shireä tunnetaan tiettävästi paikannimi Taigh nan Druineach, druineachien talo. Kyseinen talo oli Dwellyn mukaan pieni koppero, jossa mahtui elämään vain yksi ihminen, joten tulkinta "erakko" on ainakin sen kohdalla oikeutettu.

Sana "druidi" tunnetaan kyllä sekä iiristä että skottigaelista; iirissä se on draoi [dri:] ja tarkoittaa lähinnä taikuria, noitaa (taikuri voi olla myös draíodóir, jossa -dóir on latinalaisperäinen tekijännimen pääte). Draíocht on taika, tenho, kiehtovuus. En tiedä, onko druineach-sanan välttämättä oltava sukua draoi-pesyeelle, mutta kyllähän se aika laaja pesye on: Akvavitixin mielellään niittämä misteli on iiriksi drualus, ja Keski-Donegalin murteella kirjoittava kansanmies Seán Bán Mac Meanman väittää, että vanhoissa yrttilääkkeissä on druagántachtia, joka kai tarkoittaa taianomaista lääkitsemisvoimaa.

En ole itse nähnyt koskaan aikaisemmin nimeä Innis nan Druineach käytettävän Ionasta, mutta eihän se vielä mitään todista; tosin ei sitä kyllä Dwellykään tuntenut, mikä voi jo todistaakin jotain. Skottigaelin taitoni on valitettavasti täysin passiivinen eikä ulotu paikannimitutkimuksen hienouksiin, skottigaeliksi osaan sanoa vain olevani suomalainen ja kääntäjä: 's e Suòmach a th'annam, 's e eadar-theangadair a th'annam.