Interblog

Blogimaailmassa on viritelty jonkinlaista skandaalia siitä, että pari blogistia ovat kuulemma oikein sukupuolisuhteessa. Seuraavassa Plökin virallinen kanta: Vittu kun kiinnostaa (lausutaan äärimmäisen tympääntyneellä ja sarkastisella äänellä). Se, että jotkut naivat, ei häiritse minua ollenkaan eikä kuulu minulle. Se, että minä en, häiritsee minua huomattavasti enemmän. Ja niin häiritsee teitä lukijaparkojakin, oletan. Jos minulla olisi säännöllinen ja tyydyttävä sukupuolielämä, kirjoittaisin paljon mielenkiintoisempia juttuja, ja vähemmän masentavaan sävyyn. Toisaalta, silloin minulla olisi sitten kyllä parempaa tekemistäkin kuin nettiin kirjoittaminen. Päivityksiä tulisi harvemmin. Mutta sijoitukseni tähänastisesta kehityksestä päätellen minulla olisi paremmat mahdollisuudet nousta Pinserin listalla, koska viime aikoina jokainen päivitys on tiputtanut minut 18. tai 19. sijalle (ennätykseni taitaa olla 12, mutta silloin Kokkarisen Ilkka oli lopettanut, joten kilpailua oli vähemmän), kun taas tauon pitäminen on aina nostanut minut takaisin 17:nneksi. Pitäisi varmaan ottaa iskulauseeksi ihan oikeasti "Harvemmin, mutta parempaa", ikävä kyllä se kuulostaa häiritsevästi Josif Stalinin erään kuuluisan kirjoituksen otsikolta. (Saakohan muuten mistään nykyään lähdekriittistä editiota Stalinin linjanvetopuheista? Sellainen kyllä tarvittaisiin, jos joskus vielä aion kirjoittaa jotain neuvostojärjestelmästä.)

Titityy ihmettelee, milloin blogimaailmaan ilmaantuu seksuaalisten perversioiden blogeja. No, minä voin lohduttaa häntä ja tyydyttää hänen pornografian tarpeensa. Kun olin 31, olin sukupuoliyhteydessä kuusi vuotta nuoremman naisen kanssa. Hän ei ollut ruma eikä kaunis, olipahan vain ystävällinen ja hieman äidillisen näköinen. Halasimme alasti, sen jälkeen menimme yhdessä suihkuun ja koskettelin hänen vartaloaan ja sukupuolielimiään tavalla, jonka hän koki kiihottavana. Jatkoin koskettelua, kunnes hän päästämistään äänistä päätellen oli saavuttanut täyttymyksensä. Sen jälkeen pesimme toisemme ja menimme sänkyyn. Siellä olimme uudelleen useita kertoja sukupuoliyhteydessä. Koin hänet miellyttävänä ihmisenä (enkä vähiten siksi, että hänen periaatteensa alkoholin ja tupakan suhteen olivat yhtä ankarat kuin omani) ja pyrin tuottamaan hänelle seksuaalista tyydytystä hänen antamiensa neuvojen mukaan. Käsittääkseni onnistuin. Sen jälkeen makasimme vierekkäin pari tuntia, minkä jälkeen hän poistui asunnostani. Tässä olisi näitä perversioita Titityylle. Jokos kelpaa?

Tämä neito oli päässyt eroon neitsyydestään pari kuukautta aiemmin ja otti nyt innokkaasti vahinkoa takaisin. Pari kuukautta myöhemmin hän löysi elämänsä miehen ja muutti yksiin tämän kanssa. Nyt niillä kai on jo lapsiakin. Tämä esimerkki osaltaan osoittaa, että hyvät naiset eivät kauaa liikenteessä kestä. Tämä nuori nainen ei ollut ulkonäöltään mitenkään ihanteellinen, mutta älykäs, kommunikaatiokykyinen, raitis, huumorintajuinen ja nautti seksuaalisuudestaan vastuullisella tavalla (= kondomi). Pidän eräänä elämäni suurimmista typeryyksistä sitä, että omassa kurjuudessani piehtaroidessani en ymmärtänyt rakastua tähän suurenmoisen hyvään naiseen.

Jantusen Markku kirjoittaa:

Väärien ajatusten katalogi kirjoittaa kepistä ja porkkanasta valtiovallan työkaluina. Hän toteaa, että jos hyvinvointivaltion porkkanat pääsevät nahistumaan, keppin ei pidä antaa lahota. Porkkanat kuulemma maksavat mutta keppi on ilmainen.

Väärin. Keppikin maksaa. Eivät poliisit ja sotilaat ilmaiseksi työtään tee. Mitä enemmän laki ja järjestys on heistä kiinni, sitä enemmän heillä on varaa vaatia valtaa itselleen. Niin he myös tekevät.

Toisinaan minä suorastaan ihailen tuota miestä siitä, miten nappiin se pystyy kiteyttämään demokratian perusperiaatteita.