Latino Power!

Mark Rosenfelder on mielenkiintoinen mies Chicagosta, tietokone-ekspertti, joka harrastaa myös kieliä ja on luonut kokonaisen fantasiamaailman kielineen ja kulttuureineen - Almean planeetan, jonka suurin kieli, verduria eli soa Sfahe, on kehitetty riittävän pitkälle, jotta sitä voi opetella ja opiskella. Markin sivuilta löytyy aivan riittävästi oppimateriaalia kelle tahansa, joka haluaa puhua sujuvaa ja idiomaattista verduriaa. Olen itse ajatellut, mutta minunkaan aikani ei riitä ihan mihin tahansa, niin hauskaa kuin olisikin pitää verduriankielistä blogia. Toisella planeetalla puhuttavaksi kieleksi verduria ei ole ylettömän vaikeaa: suuri osa sanavarastosta on lainattu hieman ruhjoen eurooppalaisista kielistä, kuten espanjasta, portugalista, ranskasta ja venäjästä, koska verdurian on tarkoitus nimenomaan synnyttää mielikuva tutusta ja tolkullisesta kielestä. Kun ottaa huomioon, miten paljon englanti on lainannut sanastoa joka puolelta, kaikki suurimmat eurooppalaiset kielet tuntuvat amerikkalaisesta hiukan ymmärrettäviltä - tästä syystähän Dharma ja pikkutyttö pystyivät huijaamaan tv-sarjassa Dharma ja Greg vaatekaupan myyjää puhumalla keskenään uskottavalla tekosaksalla, joka kuulosti melkein ymmärrettävältä englannilta, mutta ei ihan. Vastaavan tekoespanjan, tekoranskan ym. kehittäminen ei missään tapauksessa olisi vaikeaa. Itse asiassa englannin kielestä on niin lyhyt matka useimpiin länsieurooppalaisiin kieliin, että täytyy oikeasti ihmetellä, mikä helvetin omahyväisyys ja laiskuus niitä mahtaakaan vaivata, kun eivät noin hyvistä asemista vaivaudu hankkimaan kunnon kielitaitoa. Me suomalaiset olemme selvästi benachteiligt, mutta silti meillä löytyy ranskantaitoisia miehiä rakennustyömailta. (No, niin toki löytyy Yhdysvalloistakin, mutta siellä ne ranskantaitoiset ihmiset ovat haitilaisia siirtolaisia, eivätkä luultavasti puhu ranskaa, vaan Haitin kreolia.)

Tällä kertaa Mark antoi meille joululahjaksi linkin massachusettsilaisen Commonwealth-aikakauslehden nettisivuille. Yhdysvaltojen jakaminen "sinisiin" eli kaupunkilaisiin, intellektuelleihin, hyvinvoipiin ja demokraattisiin sekä "punaisiin" eli maalaisiin, uskonnollisiin, köyhiin ja republikaanisiin alueisiin on jo vanha vitsi, joten Commonwealth on koettanut hieman jalostaa tätä analyysiä ja tuonut siihen seuraavanlaisen hienojaottelun:

- Koilliskäytävä. Tämä alue keskittyy New Jerseyn osavaltion ympärille. Tämä on tyypillistä sinistä aluetta, mutta ennen kuin demokraattien ja republikaanien työnjako muotoutui nykyisenlaiseksi, se äänesti vapaamielisiä republikaaneja - tunnetustihan esim. sisällissodan aikana republikaanit olivat edistyksellinen puolue, joka ajoi orjuudesta luopumista. Alue on Yhdysvaltain hyvätuloisinta; väestön etnis-ihonvärillinen jakauma on suhteellisen samanlainen kuin Yhdysvalloissa yleensä, paitsi että aasialaista väestöä on selvästi keskimääräistä enemmän. Väestö on keskimäärin korkeammin koulutettua kuin muualla Yhdysvalloissa, mutta kyse on pikemminkin siitä, että korkeakoulutettujen sisäinen jakauma painottuu enemmän tohtoreihin päin; yliopistoa käymättömiä on yhtä paljon kuin muuallakin.

- Ylärannikot. Tämä lienee selvimmin yliopistojen ja huipputekniikan Yhdysvaltoja. Alueeseen kuuluvat lännessä Kalifornian rannikko, San Francisco ja Piilaakso sekä Washingtonin ja Oregonin osavaltioiden rannikko ja sitä lähellä olevat isot kaupungit, kuten Seattle. Idässä ylärannikkovyöhykettä on ns. Uusi Englanti, kuten Rhode Islandin, Massachusettsin ja Connecticutin valtiot, Vermont sekä osia naapurivaltioista (Maine, New York ja New Hampshire). Ylärannikko on "liberaalia", ts. vasemmistolaista aluetta, mutta taipuvainen äänestämään kolmansia puolueita (vihreät ym.) demokraattien sijasta. Toisin kuin Koilliskäytävä, Ylärannikko on myös selvästi valkoihoisempi alue kuin Yhdysvallat keskimäärin.

- Suurten järvien alue. Amerikkalaiset koululaiset muistavat viiden suuren järven nimet hokemasta homes at a great lake - sanassa HOMES on viisi kirjainta, jotka tuovat koululaisen mieleen nimet Huron, Ontario, Michigan, Erie ja Superior - viimeisen nimi on suomeksi Yläjärvi, siltä varalta että joku ei muista. Suurten järvien alueella Commonwealth-lehti tarkoittaa käytännössä järvien etelärantojen suuria urbaaneja keskuksia, joihin tässä analyysissa tosin lasketaan Clevelandin, Detroitin ja Chicagon kaltaisten paikkojen lisäksi aika syvällä kuivan maan puolella sijaitseva Pittsburgh. Alue on hyvin kaupunkilainen, muttei niin musertavan urbaani kuin Ylärannikot. Ihonvärijakauma on melko yleisamerikkalainen, paitsi että espanjankielisiä on keskimääräistä selvästi vähemmän. Koulutusta on joka suhteessa enemmän, sikäli että täysin kouluttamattomia on hieman vähemmän kuin Yhdysvalloissa yleensä. Alue on keskimääräistä demokraattisempi, mutta politiikassa se näyttäisi olleen aika henkilökeskeinen, ja kaipa tällainen hyvin teollistunut seutu keskittää pyrintönsä karismaattisten johtajien ympärille, jotka milloin demokraattisin, milloin republikaanisin iskulausein sanovat ajavansa alueen teollisuuden, tai työläisten, asiaa. Loppujen lopuksihan ei ole hirveän iso ero sillä, ajaako sitä asiaa ammattiyhdistyslähtöinen demokraatti vai omistaja- ja porhopuolelta peräisin oleva republikaani.

- Ison joen varsi. Iso joki on tietysti itse Old Man River, that Old Man River, he must know something, but don't say nothing... eli isä Mississippi. Commonwealth-lehden analyytikot näkevät Mississippin varren Duluthista Memphisiin ja Arkansas'n Little Rockiin asti omana alueenaan, johon kuuluu osia rannan molemmilla puolilla olevista valtioista. Vaikutuspiiriin kuuluvia kaupunkeja ovat Minneapolis, Madison, Des Moines, Peoria, St. Louis, jopa Kansas City Missourin osavaltion aivan päinvastaisella laidalla; huomattavia osia sellaisista valtioista kuin Minnesota, Iowa, Illinois, Missouri ja Arkansas sekä pieniä siivuja Kentuckysta ja Tennesseestä. Alueelta ovat kotoisin Clinton, Gore, Jimmy Carterin varapresidentti Walter Mondale, sekä varhaisemmalta kaudelta Harry Truman. Demokraattien ensi vaalien presidenttiehdokkuutta kärkkyvät Dick Gephardt ja Wesley Clark ovat tältä alueelta. Mississippin laakso on kuitenkin vanhoillista seutua, jossa erityisesti abortin vastustus on vahvaa, mistä syystä sikäläisten demokraattien on vaikea vakuuttaa muiden alueiden liberaaleja. Alue on valkoista ja erityisen vähän siellä on espanjankielisiä.

- Sagebrush on käytännössä se osa länttä, joka ei kuulu Ylärannikoiden alueisiin, sekä se osa Mainea ja New Hampshireä, joka ei kuulu Koilliskäytävään eikä Ylärannikoihin. Myös Alaska on Sagebrush-aluetta. Idän Sagebrush on kuuluisa libertaarihörhöistään, mutta koko alueelle on luonteenomaista taikauskoinen ja fundamentalistinen hallituksenvastaisuus ja anarkistinen pyssynkantovapauksien ja saastemyrkkyjen levitysoikeuden kannattaminen. Voisi kai sanoa, että tämä alue on meidän eurooppalaisten kannalta vastenmielisimmällä tavalla amerikkalainen sikäli, että meille vieraat ja vihamieliset arvot ovat se, mitä kansa kannattaa. Vai onko näin? Itse asiassa tämän alueen merkittävimmät poliitikot Barry Goldwaterista saakka ovat vierastaneet uskonnollista oikeistoa, vaikka sillä onkin runsaasti kannattajia alueella. Commonwealth näkee nämä alueet laajemminkin libertaristisina, eli talousasioissa ajetaan yleensä konservatiivien linjaa, mutta samalla oikeutta vapaaseen seksikäyttäytymiseen, homoavioliittoja ym. kannatetaan tai ainakin siedetään. Koulutuksen osalta Sagebrush ei näytä kovin hirveästi poikkeavan muusta Yhdysvalloista, eikä se myöskään ole niin maalainen kuin yleensä kuvitellaan, vaikka tähän osavaltioon kuuluukin sellaisia valtioita kuin Montana. Väestö on nuorta ja alueen väestönkasvu nopeaa. Se on sekä valkoisempi että espanjankielisempi kuin Yhdysvallat keskimäärin, mustia on melkein yhtä vähän kuin aasialaisia. Luonnollisesti alue on selvästi ja musertavasti republikaaninen äänestyskäyttäytymiseltään.

- Vauras etelä on ehkä Sagebrushia selvemmin sellaisen amerikkalaisuuden ydinalue, joka lähivuosikymmeninä tekee Yhdysvalloista Euroopalle sen, mitä Neuvostoliitto aikoinaan oli Yhdysvalloille: ekspansiohaluinen, tuhoava ja vieraita, barbaarisia arvoja tyrkyttävä pahan valtakunta. Luonnollisesti Vauraan etelän alueisiin kuuluu George W. Bushin kotivaltio Teksas, mutta myös osia naapurivaltioista sekä Meksikonlahden rannikko Floridan länsiosia myöten. Täällä Walt Disneytä tärkeämpi sarjakuvantekijä on Jack T. Chick, uskonnollinen oikeisto juhlii, väkivaltaa palvotaan ja ympäristönsuojelua vihataan kuin verivihassa. Jeesuksen toisen tulemisen uskotaan olevan aivan huulilla, joten ydinsotakaan ei välttämättä ole paha juttu. Tämä Jumalan hylkäämä, mutta tekopyhän hurskasteleva maailmankolkka hallitsee tällä hetkellä Yhdysvaltoja ja sitä myötä koko maailmaa, joten se on nostattanut vastaansa maailmanlaajuisen muslimiterroriaallon, josta valitettavasti Yhdysvallat kokonaisuudessaan joutuvat kärsimään. Ihonväri- ja etnisyysjako on hyvin yleisamerikkalainen, paitsi että aasialaisia on vähemmän, ja koko jengikin vastaavasti keskiarvoa himmeämpää. Alueen kongressiedustajien joukossa on vielä vanhoja rasisteja.

- Appalakkien vuoristoalue ulottuu Mississipin valtion pohjoisosasta (siellä on niinkin hupaisaniminen kaupunki kuin Tupelo) Pennsylvaniaan asti kaapaten mukaansa sopivia siivuja Alabaman, Georgian, molempien Karoliinojen, Virginian, Kentuckyn ja Tennesseen osavaltioista. Kokonaan tämän vyöhykkeen osaksi jää Länsi-Virginia. Tämä alue on paljolti sitä punaniskaetelää, joka äänesti demokraatteja kun nämä vielä olivat etelän rasistijunttien puolue; nyt äänestäjien enemmistö on tietenkin siirtynyt republikaanien taakse, ja myös täkäläiset demokraatit ovat puolueensa oikeistosiipeä. Alue on keskimääräistä selvästi valkoisempi ja silmiinpistävän vähäisessä määrin espanjankielinen. Koulutuksen puolesta väki on vähäjärkisempää kuin keskitaso, täysin kouluttamattomia on selvästi enemmän kuin muualla.

- Ala-Etelä käsittää Appalakkien itä- ja eteläpuoliset alueet, kuten Georgian, Karoliinojen ja Virginian rannikkopuolikkaat, Floridan itäosat sekä ne osat Georgiaa, Alabamaa, Mississippiä ja Louisianaa, jotka jäävät Appalakkien ja Saatanalan...ei kun Vauraan etelän väliin. Tämä alue on selvästi mustaihoisempi kuin koko muu Yhdysvallat. Koulutuksen osalta alue on yllättävänkin lähellä Yhdysvaltain keskiarvoa, vaikka täysin kouluttamattomia on jonkin verran enemmän; toisaalta collegen keskeyttäneitä näyttäisi olevan keskimääräistä oleellisesti vähemmän, eli jos kouluun päästään, se myös käydään. Perinteisesti Ala-Etelä on ollut köyhää seutua, mutta se on viime aikoina edistynyt; kaupungistumisen osalta se taitaa olla Appalakkeja pitemmällä. Äänestyskäyttäytyminen on hyvin lähellä fifty fifty -tilannetta. Jimmy Carter oli kotoisin tältä seudulta, ja katsoi edustavansa uutta ja parempaa etelää - aikaisemmat alueelta valtakunnanpolitiikkaan tulleet merkkimiehet olivat usein inhoja rotuerottelijoita.

- Junttivyöhyke. Junttilaan kuuluvat ennen muuta molemmat Dakotat, Kansas, Nebraska ja Indiana, suurin osa Michiganista sekä näihin rajoittuvia osia Minnesotasta, Iowasta, Missourista, Kentuckysta ja Ohiosta. Alue on köyhää, mutta valkonaamaista seutua. Umpipösilöys ei ole niinkään suuri ongelma kuin opintojen jättäminen ylioppilastutkintotasolle; korkeakouluja ei jakseta käydä. Seutu on taloudellisesti ja väestöllisesti taantuvaa takamaata, jota ei olisi alun pitäenkään pitänyt riistää intiaaneilta. Luultavasti Michigan Militian kaltaiset junttimiliisit sekä oikeistoanarkistiset haaveet keskusvallasta irrottautumisesta keskittyvät juuri tällaisiin osiin Yhdysvaltoja. Yleisen surkeuden kruunaa republikaanien johtoasema, joka tosin näyttäisi johtuvan lähinnä pitkistä perinteistä: näiltä alueilta on lähtenyt monikin republikaanipresidentti, mutta hyvin kauan sitten. Viimeinen istuva presidentti oli Nixonin varapresidentti Gerald Ford; viimeinen oikeasti merkittävä tällä alueella kasvanut presidentti oli Dwight Eisenhower.

Viimeiseksi jätin alueen, jolle Commonwealth-lehti on antanut nimeksi El Norte, joka on espanjaa ja tarkoittaa Pohjoinen. El Norte tarkoittaa lähinnä Latinalaisen Amerikan Yhdysvaltain puolelta valtaamia tukikohtia pitkin rannikkoa San Josésta Los Angelesin kautta San Diegoon ja siitä Meksikon rajaa pitkin Teksasin Brownsvilleen. Raja-alueelta syvemmälle tämä vyöhyke ulottuu vain Uuden Meksikon ja Coloradon osavaltioiden kohdalla, joista merkittävä osa lasketaan osiksi El Nortea. Las Vegas lasketaan saarekkeena tähän alueeseen, samoin Havaiji äänestyskäyttäytymisensä perusteella, vaikka se on pikemminkin aasialais- kuin latinokeskittymä. Kokonaisuutena tämä alue on hyvin urbaani, hyvin espanjankielinen ja hyvin aasialainen. Kouluttamattomia on tavallista enemmän, mutta niinpä näkyy olevan koulutettujakin, eli kouluihin on täälläkin vaikea päästä, mutta jos päästään, niitä ei jätetä kesken. Väki on nuorta ja sikiävää.