An troid ar son na Saoirse

Netistä löytyy kaikenlaista merkillistä, kuten nyt vaikkapa tuo Sinn Féinin verkkokauppa. Ei, minä en todellakaan anna teille linkkiä sinne. Linkit annan mieluummin näihin kahteen: An Spailpín Fánach ja Litríocht.com. Ensimmäisestä voi ostaa tuskin pimpanpeittäviä naisten kalsareita, joissa lukee iiriksi "Tuhma tyttö", toisesta taas iirinkielisiä kirjoja, levyjä, nuotteja ja muuta kivaa. Sinn Féinin kauppaa moitin siitä, että vaikka ne torvelot kyllä käyttävät iirinkielistä nimeä, iirillä on heidän kaupassaan yhtä näennäinen asema kuin muussakin toiminnassa. Sinnféiniläiset ovat luoneet iirille huonoa mainetta "terroristien kielenä", mutta eivät ole edistäneet kielen asemaa läheskään niin paljon kuin perustason kieliaktivistit. Ja tietenkin kaikki ne rahat, jotka Yhdysvalloissa kerättiin IRAlle, olisi paljon paremmin voinut käyttää esim. iirinkielisten koulukirjojen järjestämiseen Gaeltachtin lapsille.

Sinn Féinin kaupasta saa patrioottisilla logoilla (sanalla Saoirse joka tarkoittaa "Vapaus" ja äännetään suunnilleen "siirshe", tai Bobby Sandsin sanakirjaiirinkielisellä iskulauseella tiocfaidh ár lá, tai Irlannin karttakuvalla, tai apilanlehdellä ym.) koristeltuja fleecepusakoita, tuulitakkeja, huiveja, T-paitoja, poolopaitoja, baseball-lippiksiä ja hiihtopipoja. Mutta koettakaahan arvata, mikä puuttuu? No tietysti kommandopipot. Minä en valitettavasti tiedä mitä kommandopipo on iiriksi, en edes englanniksi (tietäisin sen, jos minulla olisi yhä tallella Eureka Street englanniksi - nykyään luen sitä ruotsinkielisenä pokkarina, ja ruotsiksi kommandopipo on rånarluva), mutta veikkaan, että iiriksi se on jotain cochallin sukuista. Cochall tarkoittaa huppua, sekä arkikielessä mm. kondomia (jonka virallinen nimi iiriksi on muuten coiscín, cosc = kielto, esto, este, -ín = diminutiivipääte, siis pikku este, estykkä).

Tekopyhyyden huippu: Sinn Féinin verkkokauppa, josta ei saa edes kommandopipoja. Tätä juuri tarkoittaa, ehh, respektaabelius. Tai sen epätoivoinen tavoittelu.

Kirjapuolella ensimmäisenä näkyy olevan teos A Very British Jihad, tekijänä Paul Larkin - iiriksi se olisi Pól Ó Lorcáin. BBC NI:n a-studio Spotlight on vuosia yrittänyt osoittaa brittiarmeijan ja protestanttiterroristien tehneen salaista yhteistyötä - siitä käytetään yleensä termiä collusion, iiriksi olen nähnyt sanan rúnpháirtíocht, vaikka claonpháirtíocht näkyy olevan An Coiste Téarmaíochtan suosittelema termi - katolisten päänmenoksi (sananmukaisesti), ja tämä Larkin tuntuu olevan se toimittaja, joka näitä tarinoita telkkarille tehtaili. Mainstream-näkemys on luullakseni, että "kolluusiota" esiintyi yksittäisten henkilöiden tasolla, mutta että korkeat brittiupseerit eivät harjoittaneet sitä yleisenä strategiana. Se on ilmiönä samaa sarjaa kuin Ian Paisleyn väitetyt yhteydet terrorismiin: tuntuisi psykologisesti mahdolliselta ja todennäköiseltäkin, mutta sitä ei ole pystytty todistamaan puolueettomasti.

Kirjakaupan Irish Language-osastolta löytyy se uudempi ja huonompi Teach Yourself Irish (Diarmuid Ó Sén ja Joseph Seilsin versio - vanha TYI on hyvin oppinut kirja, mutta keskittyy vain yhden murteen opettamiseen ja siihenkin kovin vanhakantaisessa muodossa; sen ovat laatineet Myles Dillon ja Donncha Ó Cróinín), taskusanakirja Foclóir Póca, Diarmuid Ó Donnachadh'n fraasisanakirja, jokin uusi aloittelijan CD-kurssi, Tony Crowleyn The Politics of Language in Ireland - joka kyllä minunkin pitäisi hankkia - sekä se iänikuinen Desmond Maguiren kaksikielinen editio Patrick Pearsen nyyhkynovelleista. (Ai niin, ja jokin aloittelijan sanakirja, joka vaikuttaa sen CD-kurssin oheistuotteelta.) Mistä lyödään vetoa, että Maguiren Pearse-editiossa on vielä vanhat painovirheetkin paikallaan, mm. akuutit aksentit edelleenkin samalla tavalla väärissä kohdissa? Hupaisaa kyllä, ne Pearsen novellit ovat ainoa lukukirja, joka heillä on kaupassaan. Ei löydy edes Pádraic Ó Conairen nationalistisesti Sinn Féininkin näkökulmasta ihan oikeaoppista, sekä jännittävää että helppolukuista pikkuromaania Brian Óg.

Minua aivan oikeasti suututtaa Sinn Féinin kaltaisten tahojen kaksinaamaisuus iirin asiassa siksi, että iirin assosioituminen terroristeihin on tehnyt kieliasialle hyvin paljon vahinkoa, ja Sinn Féin voisi korvata sen vahingon ainoastaan olemalla juuri niin ehdoton iirin puolustaja kuin iirin viholliset väittävät sen olevan. Tosiasiassa se ei ole; sitä vastoin ne tahot, jotka kieliasiaa oikeasti puolustavat, saavat useinkin vihapostia ja uhkauksia, joiden sisältönä on väite, että he muka olisivat terroristeja. Tyypillinen esimerkki on muuan herra Seán Furlong, amerikkalainen irlantilaissyntyinen ohjelmoijanörtti, joka takavuosina jaksoi kirjoitella IRA-syyttelyä Litríocht.comin vieraskirjaan - tämä oli jo rasismin luonteista touhua, koska Litríocht.com on syntyperäisen iirinkielisen perheen oma yritys Kerryssä, siis ei edes Pohjois-Irlannissa päinkään. Furlongilla oli jotain tyhmän, yksipuolisesti "lahjakkaan" matemaatikkonörtin tyypillisiä traumoja koulun iirintunneista, joita hän sitten purki sijaiskohteisiin. Vuoden 1999 jälkeen kaverista ei tosin netissäkään ole näkynyt merkkiäkään. Ehkä IRA teki ensimmäisen merkittävän tekonsa iiriasian puolesta ja hoiti hänet maanparannusaineiksi. En ainakaan heitä voisi moittia, koska Furlong oli muidenkin ominaisuuksiensa puolesta todella vastenmielinen pikkunilkki. Muistutti hieman "Svenne Jönssöniä", mutta oli pärjännyt paremmin koulussa, mihin sinänsä ei paljoa tarvita. Mielipiteiltään lähinnä yleisopportunisti, eli aika lailla amerikkalainen vapaamarkkinakonservatiivi, mutta valmis hyödyntämään myös vasemmistolaisia argumentteja, jos niillä sai jotenkin perusteltua iirinkielisyysliikkeen vastaisia kantoja.