Sting - ei ihan tyhmä mies

Kasako se nyt oli, joka heitti linkin Stingin haastatteluun. Poptähtiin suhtaudun aina epäillen, varsinkin New Ageen seonneisiin poptähtiin, mutta on ihan pakko sanoa, että Sting - in the port of Amsterdam there's a sailor, and he drinks and he drinks and he drinks once again - sanoi jotain sellaista, mitä olen itsekin arvellut, eli että amerikkalaiset, ja mahdollisesti anglosaksisetkin, tiedusteluelimet pärjäävät tämän maailman al-qaidoille niin huonosti siksi, etteivät osaa muita kieliä kuin omaansa.

Luultavasti anglosaksinen haluttomuus ja kyvyttömyys opetella puhumaan vieraita kieliä - muita kuin kuolleita prestiisikieliä, eli latinaa ja lakiranskaa, jotka molemmat ovat tunnetusti vaikuttaneet englantiin voimakkaasti - on hyvin vanhaa perua ja palautuu niihin aikoihin, kun Brittein saarille väkipakolla rakennettiin yksikielistä yhtenäisvaltiota. Jo silloin, kun iiri oli vielä kiistatta irlantilaisten enemmistön kieli, jota puhui neljä miljoonaa ihmistä, englantilaiset kutsuivat sitä "kuolleeksi" tai "kuolevaksi" kieleksi - J.J.Lee on sanonut, että ennen 1800-luvun suurta nälänhätää Irish was not, by any reasonable standard, a particularly minor language in Europe - ja kun tätä valetta toisteltiin tarpeeksi kauan, se muuttui totuudeksi. Luultavasti niin englantilaisten kuin amerikkalaistenkin käsittämätön vihamielisyys vieraita kieliä ja niiden oppimista kohtaan on noiden vuosien perua. (Amerikkalaisilla on omat "pois pakkoruotsi" -kiihkoilijansa, jotka vihaavat espanjan kieltä. Heille jo ajatuskin, että heidän tarvitsisi kotimaassaan osata jotain muuta kieltä kuin englantia, tuntuu aiheuttavan käsittämätöntä, atavistista raivoa, kauhua ja ahdistusta, vallankin kun latinoja - ja heidän kieltään - pidetään määritelmällisesti, auttamattomasti ja pysyvästi alempiarvoisina. Tämä siis huolimatta siitä, että Yhdysvalloilla ei ole virallista kieltä ja että kansojen sulatusuuni, slige na náisiún kuten voisimme sanoa iiriksi - tosin slige tarkoittaa sulatusuunia vain sanakirjan mukaan, minun murteeni mukaan se tarkoittaa laakeaa astiaa, jota käytetään coinneal feaga -nimisen, kansan omista tarpeistaan improvisoiman öljylampun polttoainesäiliönä - on vuosien varrella ottanut vastaan monenlaisia kansanryhmiä kielineen ja kulttuureineen, ja ne ovat aina aikansa eläneet Yhdysvalloissa omaa kieltään puhuen ennen kuin ovat sulautuneet yleisamerikkalaisuuteen.) Amerikkalaiset ylipäätään ovat taipuvaisia kuvittelemaan, että pienille kansalliskielille on maailmassa tapahtumassa sama kuin maahanmuuttajien kielille tapahtuu heidän maassaan, että tämä on maailman meno ja luonnon laki, ja että näin on hyvä; ja heidän on kovin vaikea myöntää erehdystään. Kasia Wróbel kertoi minulle, että Jaruzelskin vallankeikauksen aikoihin 1980-luvun alussa, kun Puola oli kovasti uutisissa, amerikkalaiset saattoivat kysyä häneltä, puhuuko puolaa enää kukaan, ja arvella, että suurin osa puolalaisista olisi jo siirtynyt käyttämään venäjää arkikielenään; amerikkalaisille oli yllätys kuulla, että venäjä ei ollut millään tavoin syrjäyttänyt puolaa. (Itse asiassa sosialistimaissa tuskin kukaan puhui maanmiehilleen missään tilanteissa venäjää. Englannilla oli samaan aikaan Länsi-Euroopassa paljon vahvempi asema. Suomessa englantia käytetään jo melkoisesti suomalaisten keskinäisessä kommunikaatiossa; sosiolingvistinä tiedän, että tämä on ensimmäinen merkki ns. domeenikadosta ja suomen vähittäisestä korvautumisesta englannilla. Jos se oli mahdollista Irlannissa, se on mahdollista täälläkin. Itse asiassa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tulisi aloittaa suomenenglannin kielen- ja termistönhuolto mahdollisimman pian, jotta kielenvaihdos voitaisiin suorittaa mahdollisimman smoothly. Zerfall läuft nur nach geordneten Bahnen, you know.)