Ryssänvihan koulutusohjelma - yleisön pyynnöstä

Löytyihän se ryssänvihan koulutusohjelmani Usenetistä. Olkaapa hyvät:

Siitä tulisi poikkitieteellinen ohjelma, johon kuuluisi mm. seuraavaa:

- Perusteellinen venäjän kurssi

- Valkovenäjän ja ukrainan kurssit, koska näiden kielten puhujat ovat kärsineet ryssän sorrosta eniten

- Ainakin yksi seuraavista kielistä: eesti, latvia, liettua, puola, tsekki, slovakki, unkari, romania.

- Venäjän historia sorrettujen näkökulmasta: keskiaasialaisten muslimien joukkomurhat, Siperian alkuperäiskansojen alistaminen, Puolan kapinoiden tukahduttaminen, Suomen sortovuodet

- Neuvostoliiton vankileirien historia

- Venäjän vankileirislangin erikoiskurssi

- Aleksandr Solzhenitsynin tuotannon lukeminen venäjäksi. Oheismateriaalina mm. Roy Medvedevin, Lev Kopelevin ja Robert Conquestin teokset.

- Talvisodan ja jatkosodan historia

- Ukrainalaisten ja valkovenäläisten yhteistoimintamiesten motiiveja pohtiva erityinen seminaari

- RONA

- Vaaran vuosien historia ja sotasyyllisyystuomiot verrattuna Itä-Euroopan maiden samanaikaisiin vallansiirtoihin

- Neuvostoliiton hallintojärjestelmän historia

- NKP:n historia ja sen suhteet muiden maiden kommunistisiin puolueisiin

- Espanjan sisällissodan historia George Orwellin "Katalonia"-teoksen sekä Enzensbergerin "Der kurze Sommer der Anarchie"-dokumenttiromaanin näkökulmasta

- Länsimaisen demokratian ja laillisuuden erityiskurssit. Painopisteenä on selvittää, mitä demokratian ja laillisuuden periaatteita rikkomalla Venäjän ja Neuvostoliiton rikokset olivat mahdollisia

- Natsi-Saksan ja Neuvostoliiton vertailu.

Näin solidilla koulutuksella saisimme maahan nopeasti asiantuntevien lääninryssänvihaajien ja kunnallisten ryssänvihaajien verkoston, joka voisi organisoida ryssänvihan yleissivistystä nostavaksi, myönteiseksi kulttuuritoiminnaksi. Kansa olisi varmasti motivoitunut tutustumaan ryssänvihan tiedollisiin perusteisiin.

No, leikki leikkinä, mutta oikeasti joskus ärsyttää, miten laihat tiedot niin äänekkäimmillä ryssänvihaajilla kuin venäläisten humanistisimmilla (humanisti-sanaa tässä käytetty sen kokkariaanisessa merkityksessä) "ymmärtäjillä" on niin Venäjästä kuin Neuvostoliitostakin. Muuten, RONA tulee sanoista Rossijskaja osvoboditel'naja narodnaja armija eli Venäjän kansan vapautusarmeija: sillä tarkoitettiin ns. Vlasovin armeijaa eli Saksan armeijaan värvätyistä venäläisistä sotavangeista luotuja yksiköitä. Solzhenitsyn, joka kirjoittaa lyhenteen muodossa ROA, ei RONA (luultavasti tässä hän erehtyy, sillä kaikki muut lähteet puhuvat RONAsta), kirjoitti Vankileirien saaristossa yksityiskohtaisesti raakuuksista, joiden kohteeksi RONAn miehet joutuivat päädyttyään puna-armeijan kynsiin. Kun hän oli itse vielä puna-armeijan kapteeni, hän näki SMERSHin miehen ruoskimassa RONA-vankia hengiltä, ja vanki aneli Solzhenitsyniltä armoa - Herra kapteeni! Herra kapteeni! Solzhenitsyn totesi, että missä tahansa maailman armeijassa tuollainen rikollinen menettely kuului keskeyttää heti paikalla, mutta lisäsi siihen heti perään: missä tahansa muussa niin, mutta - meidänkin? Hän tiesi kyllä, että kun sininen, turvallisuuselinten edustaja, suuressa ylhäisyydessään tekee jotain, hänellä, tavallisella armeijan kapteenilla, ei välttämättä ole valtaa sitä keskeyttää - ja jos hän yrittää, niin siniset mäjäyttävät hänelle kostoksi niskaan jutun, eli pieraisevat hänelle tyhjästä jonkin olemattoman poliittisen rikoksen, johon hän muka on syyllistynyt. (Niitähän piisasi: ASA eli antisovetskaja agitatsija, neuvostovastainen agitaatio, nyt on jo selvää pässinlihaa, mutta jos mielikuvitus ei riittänyt, niin aina saatettiin käyttää sellaisia vulkanoimattoman raakakumin tapaan venyviä pykäliä kuin sotsial'no opasnyj element, yhteiskunnallisesti vaaralliseen "ainekseen" kuuluminen, tai sitten neuvostoliittolaisen lainkäytännön hirtehishuumorisen puolen todellinen herkkupala: PD eli prestupnaja dejatel'nost' - "rikollinen toiminta". "Viisi vuotta! Mistä hyvästä?" "Siinähän lukee selvästi, että 'rikollinen toiminta'." "Niin, mutta mikä rikos?" "Älä nyt intä! Kun OSO" - kolmimiehinen pikaoikeus - "on tuominnut sinut rikollisesta toiminnasta, niin kyllä se sinun rikoksesi tietää." "Joo, mutta mistä rikoksista minut on tuomittu?" "Niistä rikoksista, jotka sinä olet tehnyt. Älä nyt enää intä! Hei, Serjozha, paiskaa tää jätkä eristysselliin viilenemään, mä en jaksa kuunnella tota viisastelua!") - Solzhenitsyn sitten uskaltautuikin Vankileirien saaristossa ymmärtämään Vlasovin armeijan sotilaiden motiiveja tavalla, jota neuvostopropaganda innokkaasti käytti hyväkseen osoittaakseen, että hän oli natsimielinen ja fasisti.

Siltä varalta, että joku haluaa oikeasti kouluttautua ylläolevan koulutusohjelman suuntaisesti, tässä on kirjalista:

Conquest, Robert: Den stora terrorn

Ginzburg, Jevgenija: Krutoj marshrut (saksaksi Marschroute eines Lebens, puolaksi Stroma sciana)

Kapuscinski, Ryszard: Imperiumi

Kopelew, Lew: Und schuf mir einen Götzen. Lehrjahre eines Kommunisten (alkuteos: Kopelev, Lev: I sotvoril sebe kumira)

Kopelew, Lew: Aufbewahren für alle Zeit (alkuteos: Hranit' vetshno)

Kopelew, Lew: Tröste meine Trauer (alkuteos: Utoli moi petshali)

Medvedev, Roy: Let History Judge

Medvedev, Roy: Stalin och stalinismen

Moczarski, Kazimierz: Keskusteluja pyövelin kanssa

Pipes, Richard: Den ryska revolutionen

Skott, Staffan: Sovjet från början till slutet

Solzhenitsyn, Aleksandr: Vankileirien saaristo

Turonek, Jerzy: Bialorus pod okupacja niemiecka

Kuten näkyy, en erityisemmin arvosta Kommunismin mustaa kirjaa. Se on mielestäni ennen muuta yritys rahastaa kuolleiden luilla sekä tehdä sisäpolitiikkaa. Kiinan asioista en ole kovin hyvin perillä, mutta Kamputsean julmuuksiin voitte perehtyä parhaiten lukaisemalla Ben Kiernanin perusteoksen The Pol Pot Regime; eräs sen lähteistä, Molyda Szymusiakin muistelmat, on käännetty ainakin ruotsiksi. 1900-luvun poliittisten joukkomurhien laajempia moraalisia, poliittisia, filosofisia ja historiallisia taustoja vaivautunette pohtimaan Rosenbaumin ja Charnyn kirjan Is the Holocaust Unique? Perspectives on Comparative Genocide ääressä. Tämä tosin on jo aika kaukana ryssänvihasta, mutta kuten huomaatte, olen jo aika päiviä sitten siirtynyt ilkeämielisestä provokaatiosta miettimään vakavissani vertailevaa kansanmurhatutkimusta. Siitä voisikin muuten kirjoittaa ihan oman merkintänsäkin.