Mikä tässä naurattaa?

Useilla armeijapellejen huumorisivuilla on sellainen "vitsi", jonka sisältö on suunnilleen tämä: Armeijankäynyt etuilee sivaria jonossa. Sivari valittaa tästä, jolloin armeijankäynyt ampuu sivarin ja nauraa, ettei sivari mikään mies ole. Hahahahahahaaa!

Useilla märkähaava haarojen välissä syntyneillä ihmisillä on seuraavanlaisia "vitsejä" sivuillaan:

Mommy, Mommy! What´s an Oedipus complex?
Shut up and kiss me!

Mommy, Mommy! Why are we pushing the car off the cliff?
Shut up son, you´ll wake your father.

Mommy, Mommy! Why are you moaning?
Shut up son, and keep licking.

Mommy, Mommy! Daddy´s running down the street!
Shut up and step on the gas!

Come upstairs, son, like a good boy.
No, Mommy, you´ll only throw me down again.

Mommy, Mommy! My head hurts!
Shut up and get away from the dart board!

Mommy, Mommy! It´s dark down here!
Shut up or I´ll flush it again!

Kertokaapa minulle, missä kohdin piti nauraa ja miksi. Jos näissä "vitseissä" käännettäisiin miesten ja naisten roolit ylösalaisin, esimerkiksi näin:

Isi, isi, kuka se Elektra oli? Suu kiinni, tytär, ja levitä reisiä!

Isi, isi! Miksi me työnnetään autoa rotkoon? Suu kiinni, tytär, tai äiti herää!

Isi, isi! Miksi sinä ähkit? Ime tytär vaan sitä kullia äläkä puhu!

Isi, isi! Äiti juoksee karkuun! Hiljaa, tytär, ja paina kaasua!

Tulepa tytär kiltisti yläkertaan! Enkä tule, isi, sinä vain taas heität minut parvekkeelta alas...

...niin kyseiset "huumorinaiset" olisivat takuulla ensimmäisinä selittämässä, miten miehet alistavat ja sortavat heitä tuollaisilla "vitseillä", jotka eivät naurata ketään (eivätkä ne naurata minuakaan, eivät alkuperäisessä eivätkä nurin käännetyssä muodossaan). Siitä huolimatta naiset jatkavat tällaisen "huumorin" viljelyä, ja me joudumme siitä kärsimään.

Juttu on niin että minä en ota tällaista paskaa vastaan keltään ämmältä, enkä toivoisi muidenkaan miesten ottavan. Me profeministimaailmanparantajiksi kasvaneet miehet olimme hölmöjä, kun nauroimme naisten "vitseille" - ikään kuin juutalainen, joka nauraa natsin kertomalle juutalaisvitsille toivoen sillä tavoin pelastavansa henkensä! - ja kuvittelimme, että nämä vitsit kohdistuvat vain pahoihin ja tyhmiin miehiin, eivät meihin. Sitten huomasimme, että naiset kohtelevat meitä juuri sillä tavalla kuin he kohtelevat niitä "pahoja miehiä". Tutustuimme niihin pahoihin miehiin ja huomasimme heidän olevan ystäviämme, veljiämme, serkkujamme, omaa lihaamme, jota oli ruokittu samoilla profeministivalheilla kuin meitä itseämme.

Minäkin kerron vitsin. Tai opettavaisen tarinan: Olipa kerran nainen, joka kertoi miehelle vitsin siitä, kuinka äiti lähentelee poikaansa seksuaalisesti. Mies oli itse insestin uhri, joten hän loukkaantui ja löi naista. Nainen huusi poliisin avukseen, ja mies joutui oikeuteen pahoinpitelystä ja suljettiin vankilaan. Missäkö piti nauraa? Ei missään. Tämä nimittäin ei ole vitsi, vaan todellisuutta. Sitä todellisuutta, jossa me AT-miehet joudumme elämään.