Päivän naivismi

Ilkka Kokkarinen, joka ei taatusti ole lukenut eläissään kielitiedettä päivääkään ja osaa suomen lisäksi oikein englantiakin, esittää seuraavan hauskan kysymyksen:

Luonnolliset kielet otetaan annettuna ja pyhinä, vaikka niiden kehitys ei varmasti ole johtanut minkäänlaiseen optimaalisuuteen nykyajan tarpeiden kannalta. Miksi kieliä ei tutkita ja muokata paremmiksi siten, että niiden avulla voisi esittää ajatuksia ja näkemyksiä helpommin, tarkemmin ja paremmin kuin nykyisillä kielillä?

Siksi, että ei ole vielä kehitetty keinoa saada kaikki jotain kieltä puhuvat ihmiset poikkeuksetta suostumaan herrojen määräyksiin siitä, miten asiat kuuluu sanoa. Jo se, että kaikki oppisivat omien slangiensa ja murteittensa sijasta käyttämään kirjakieltä, on käytännössä mahdoton vaatimus. Esimerkiksi walesin kielessä on valtava ero yhtäältä kirjakielen ja toisaalta puhuttujen murteiden välillä. 1970-luvulla kehiteltiin näistä keinotekoinen välimuoto, muodollinen puhekieli Cymraeg Byw. Tänään sitä ei käytä kukaan. Joten Ilkan kaipaamat kielitieteelliset insinööriprojektit eivät taitaisi käytännössä onnistua. Mutta tuossa taas nähdään luonnontieteellisen maailmankuvan sokea piste: poliittisen pragmaattisuuden puute ja lapsellinen usko siihen, että yhteiskunta ja kulttuuri ovat - kuten luonto ja materiaalit - muokattavissa loputtomasti siihen suuntaan, minkä teknokraatti katsoo järkeväksi.

Luonnolliset kielet otetaan annettuina yksinkertaisesti sen vuoksi, että se on pragmaattisesti oikea tapa. Niin Irlannin englantilaistajat kuin sen iirinkielistäjätkin ovat joutuneet toteamaan, että kielioloja on mahdotonta muuttaa lainsäädännöllisin keinoin.