Mitvitille

Mitvit kirjoitti taannoin vastalauseeksi meille blogosfäärin parkumateille ja mottiotsille seuraavaa:

Minä en jumalauta lakkaa ihmettelemästä, minkälaisessa maailmassa blogoslaavimiehet elävät ja minkälaisia naisia tässä rinnakkaistodellisuudessa elää. Aivan kuin miehet olisivat apinoita, joita voi vetää letkusta minne tahansa, mihin naispaholaisen oikku osoittaa:

"Kun mies ja nainen ajautuvat suhteeseen, on nainen pian vietelty tyttöraasu. Miestä haukutaan heittiöksi, joka asettaa vieheitä aroille lahnoille. On selvästi uhri ja saalistaja, vaikka jokainen tietää, kuinka tapahtumat oikeasti etenee ja kenen onki vapisee. Siitä vain ei ole seksikästä puhua. Oli miten oli, miehestä tulee altavastaaja, jonka on alituiseen perusteltava toimintaansa naiselle. Jos tähän ei pysty, on tuloksena poljento, jossa tossua ei säästellä".

En voi kuin olla pahoillani jos kokemukset kanssaihmisistä ovat tuollaisia.

Ole sitten pahoillasi. Tuollaisia ne juuri ovat. Suunnilleen paras suhdeyritelmä, joka minulla on ollut, oli sellaisen neidon kanssa, joka antoi armosta, kun olin ihastunut häneen. Hän oli yliopistoihminen, mutta ei erityisesti intellektuellin oloinen, ja pitkän päälle meillä ei sitten ollutkaan riittävästi yhteistä - juttu yksinkertaisesti kuivui kokoon.

Silloin kun jonkun kanssa oikeasti ei ole ollut tarpeeksi paljon yhteisiä kiinnostuksen kohteita, on tavallisesti päädytty sänkyyn, oltu sukupuoliyhteydessä, välitetty ja otettu vastuuta. Asia on sitten kylmennyt omaan tahtiinsa ilman riitoja. Silloin kun vakavan suhteen mahdollisuus on väikkynyt ilmassa, yhteistä on ollut ja rakkauskin on nostanut päätään, juttu on päättynyt aina ennen ensimmäistä sukupuoliyhdyntää siihen, että naisosapuoli on joko löytänyt toisen tai hysteerisen raivon vallassa vakuutellut, miten erilaisia me olemme.

Ei se pillun puute mutta se rakkauden puute. Nyt kyllä kelpaisi pillukin, paitsi että jos hommassa ei ole vähintään ihastusta ja välittämistä mukana, niin se vehje ei välttämättä nouse, kun moinen ulostamiseen verrattava ruumiillinen toimitus tuntuu jo etukäteen nöyryyttävältä ja vastenmieliseltä. Mutta joo, kuten nimimerkki Unohdus totesi analyysissaan blogosfäärin ylimmäisen miesvihaajan ja antisemiitin ajattelusta: jos inut seksiä, olet tunteeton mottiotsa, jos haluat rakkautta, olet epämiehekäs parkumatti.

Jos Mitvit itse on päässyt jonkun mainostamansa sorttisen älykkään ja empaattisen naisen kanssa sänkyyn ja aamiaispöytään useammin kuin kerran, onnittelen: olet ilmeisesti ylemmän tasoin mies, ja sellainen ei todellakaan voi käsittää meidän ATMien - nörttineutrien kuten sturmbannführer Häpüli sanoi - elämän "rinnakkaistodellisuutta".