Nuorten naisten fasistisen pahuuden alkulähteillä

Siirsin tämän postauksen ylimmäksi, koska se on vielä kesken.

Uutisryhmissä oli vaihteeksi niin epätavallisen kiintoisaa ihmissuhdekeskustelua, etten malta olla referoimatta sitä perusteellisesti myös täällä nettipäiväkirjan puolella. Kun Ihmissusissa - ts. keskusteluryhmässä sfnet.keskustelu.ihmissuhteet tuli sitä tavanomaista puhetta siitä, kuinka miehen itsetunto muka on se kaikkein tärkein asia neitoa omaksi kultamussuksi pyydystettäessä, en malttanut olla puuskahtamatta:

Mutta vakavasti puhuen, oman kokemukseni
mukaan naisia loukkaa minussa nimenomaan se, että tällainen ATM kehtaa
esiintyä itsetuntoisesti. Se kaikkein pahin psykonarttu eli [nimi poistettu omaisten pyynnöstä]
oli minuun ihastunut tarkalleen niin kauan kuin en kertonut, kuinka
minua oli kiusattu koulussa. Kun hän sen sai tietää, olin hänelle
lopullisesti ja peruuttamattomasti kurja ja halveksittava luuseri, ja
häntä tuntui loukanneen aivan erityisesti se, että koulukiusaamisen
uhri - siis henkilö, joka on pysyvästi ja ilman valitusoikeutta
auttamaton ATM - siis "alempitasoinen mies", jos tätä vielä lukee joku Usenet-kieleen perehtymätön - rohkenee ja julkeaa esiintyä niin itsetuntoisesti
kuin minä esiinnyin. Sen jälkeisetkin psykonarttukokemukset selittyvät
tällä samalla: ATMyys on naisten mielestä parantumaton ja lopullinen
asema, josta miehellä ei ole lupaa kohottautua YTM:ksi, ja jos mies
sellaista yrittää, se on äärimmäinen rikos.

Yleensä minun on mahdotonta saada ketään edes ymmärtämään, mitä ylläolevan kaltaisilla kannanotoilla ylipäätään haluan sanoa. Mutta tällä kertaa herra Reinhold Xyrkol - nimi muutettu; pyysin häneltä kyllä luvan siteerata, mutta en muistanut pyytää lupaa käyttää tässä hänen oikeaa nimeään - tajusi heti, missä mennään.

En laske itseäni ihan ATM:ksi vaikka minussa vieläkin niitäkin piirteitä
löytyy, mutta luettuani tuon kirjoituksesi jäin kyllä miettimään
joitakin entisiä naistuttavuuksia. Minulla on sikäli vastaava tausta,
että olen hankkinut paremman itsetunnon vasta aikuisiällä ja sitten kun
kertoo enemmän taustastaan, niin toinen selvästi siirtyy
puolustuskannalle. Jotenkin tuntuu, että erityisesti naiset pyrkivät
arvioimaan miehiä tehtyjen asioiden perusteella; jos aikaisemmat tekoni
kuulostavat tylsiltä tai muuten hänen kuvitelmiensa vastaisilta ja
hänelle on tullut aikaisempien tapaamisten yhteydessä nykyisestä minusta
täysin erilainen kuva, ei yleisin reaktio suinkaan tunnu olevan "vau,
tämä mies pystyy muuttamaan käytöstään parempaan suuntaan" vaan "tämä
mies on luuseri ja pystyi hämäämään minua hetken, mutta nyt se loppui".

Edelliseen ehdin jo keskusteluryhmässä vastata seuraavasti:
[Nyt olemme sen alkulähteillä, mitä minä nimitän nuorten naisten
fasistiseksi pahuudeksi. Juuri tuossa itsetuntohöpötyksessä on
ärsyttävintä se, että naiset eivät todellakaan oikeasti arvosta tämän
tyyppistä itsetuntoa - sellaista, jonka hankkimiseksi todella on
joutunut tekemään työtä ja - käyttääkseni naisten mielellään
väärinkäyttämää ilmausta - "kasvamaan ihmisenä". En tiedä pitäisikö
siitä olla ilahtunut vai masentunut, että olemme huomanneet saman
ilmiön, siis todella tarkalleen saman.]

Omaan itsetuntooni tuollaiset tapaukset eivät ainakaan nykyisin vaikuta,
mutta joskus säälittää se toisen pinnallisuuden tunne, joka tuollaisesta
käytöksestä minulle jää. Ja tietenkin se, että en tajunnut aikaisemmin,
että se toinen oli mitä oli - yritän kuitenkin viimeiseen asti luottaa
uusien tuttavuuksien suhteen että jos toinen toimii toisin kuin minun
mielestäni olisi järkevää, niin kyseessä olisi vain joku väärinkäsitys.
Liian usein näin ei ole, vaan se on pikemminkin sitä järjen puutetta...

Tämä iski niin maaliin, että tässä taitaa olla loppuviikoksi mietittävää ja kommentoitavaa, mutta joka tapauksessa pyysin hra Xyrkolia kertomaan sähköpostitse tarkemmin, ja näin hän sitten nimesi:

[Panu Petteri Höglund:]Tuoreesta ihmissuhdepostauksesta innostuin siinä määrin, että haluaisin
kysyä: Voitko kertoa näistä mainitsemistasi naistuttavuuksista enemmän? Saanko referoida ja kommentoida blogissani?

[Reinhold Xyrkol:]

Saa referoida ja kommentoida jos haluaa, mutta en ala erittelemään
vanhoja tekojani enkä haukkumaan entisiä tuttuja.

[Olkoon siis näin.]

Yleisesti voisi sanoa, että ainakin minun kokemukseni mukaan monet
nuoret naiset ovat ihan oikeasti tietämättömiä sen suhteen mitä he
haluavat. En kutsuisi sitä "fasistiseksi pahuudeksi" vaan nimenomaan
"tietämättömyydeksi".

[Pohjimmiltani minäkin olen niin hyväntahtoinen ja kiltti mies, että haluaisin uskoa tuon todeksi. Olen kuitenkin vuosi vuodelta tullut yhä voimakkaammin vakuuttuneeksi siitä, että Boëthius on oikeassa: paha on nimenomaan ei-mitään, paha on hyvän puuttumista, ja paha on myös tietämättömyyttä. "Fasistista pahuutta" on oleellisesti se, ettei tiedä eikä osaa kuvitella, mitä on olla hyvä. Tämä hiipii usein mieleeni, kun lueskelen Auschwitzin komendantin muistelmia. Hän ei nimittäin synnytä mielikuvaa pahasta miehestä, vaan nimenomaan latteasta miehestä, joka vain ei tule ajatelleeksi, että se, mitä hän tekee, on pahaa. Myönnetään, että on todella kaukaa haettua - ja provokaationakin vanhennutta - verrata nuorta ihmissuhteissaan sekoilevaa naista Auschwitzin komendanttiin, joka heittää lapsia kaasuun, mutta pohjimmainen eettinen virhe on sama: kuten Auschwitzin komendantti, myöskään nuori nainen ei edes tule ajatelleeksi, että hänen tekonsa olisivat epäeettisiä tai että hänen ylipäätään pitäisi harkita niitä eettiseltä pohjalta. Tällainen ajattelemattomuus on jo itsessään, määritelmällisesti, pahuutta - fasistista pahuutta, jos näin vahvoja sanoja saa käyttää.]

Heillä on usein jonkinlainen fantasia siitä, millainen miehen heidän
mielestään pitäisi olla (eli kaikkien mielestä siis komea, tumma,
viisas, hauska ja rikas) ja sen lisäksi jotain epämääräisiä kuvitelmia
ja haaveita siitä, mitä tämän miehen historiaan kuuluu (mahdollisen
kumppanin pitäisi olla korkeasti koulutettu, seurustellut vähintään 5
vuotta entisen kumppanin kanssa mutta nyt sen entisen pitäisi todellakin
olla takana, ikää saisi olla korkeintaan 23 vuotta, takana monta vuotta
biletystä mutta nyt pitäisi olla halukas sitoutumaan jne jne. Näissä
haaveissa ei ole yleensä paljon uhrattu ajatusta sille, onko kaikkien
niiden toteuttaminen mahdollista vai ei. Miehen pitäisi olla nuori,
menestyksekäs, villi, mutta helposti tämän naisen kesytettävissä?)

[Näinhän se on. Esitetään vaatimuksia, jotka ovat yksinkertaisesti yhteensopimattomia. Naiset ovat niin huonosti perillä miesten maailmasta ja miehistä, etteivät he tiedä millaisina paketteina miesten ominaisuudet esiintyvät. - Itse asiassa esimerkiksi Birdyn kirjoituksista saa sellaisen käsityksen, ettei hän oikeasti pidä miehistä ollenkaan. Siis en tarkoita, että Birdy varsinaisesti vihaisi miehiä, tarkoitan, että hän suhtautuu miehiin kuten minkkitarhaaja minkkeihin: alempiarvoisia olioita, joita ei voida pitää inhimillisinä ja joiden asemaan vain hullu kettutyttö vaivautuu eläytymään. - Jos mies on hyvin urheilullinen, hän ei oikeasti voi olla erityisen älykäs. Mies, joka on rehellinen ja puhuu tunteistaan - myös kielteisistä tunteistaan - avoimesti, on naisten mielestä yleensä pelottava ja ahdistava, koska nainen kokee oikeasti miehen tunteet aina pelottavina ja ahdistavina - siksi, että naisen "tunteista puhuminen" on paljon enemmän rituaalia ja paljon vähemmässä määrin avoimuutta ja rehellisyyttä. Nainen on itse oikeasti useinkin niin kyvytön ja haluton käsittelemään omia tunteitaan, että hän kokee näissä asioissa rehellisen miehen jopa tasapainottomana ja vaarallisena. Siksi nainen kääntääkin selkänsä sille miehelle, joka osaa puhua tunteistaan, ja menee mieluummin sille, joka nyökyttelee päätään naisen rituaaliselle "tunnepuheelle". Nainen ei kuitenkaan tiedä eikä ymmärrä, että se nyökyttelijä on paljon todennäköisemmin arvaamaton ja tasapainoinen hakkaaja. - Tämä on muuten vain yksi esimerkki siitä, miten vähän naiset ylipäätään ymmärtävät miesten päälle ja miten huono miesmaku heillä on. Naisten käsitykset hyvästä miehestä ovat yleisesti ottaen niin typeriä ja pinnallisia, että pojalla ei ole oikeasti mitään muuta kannustinta tulla hyväksi - moraaliseksi, reiluksi ja oikeudenmukaiseksi - mieheksi kuin toisten miesten sellaiselle antama arvostus. Pimpan takia ei miehen kannata kehittää itseään ihmisenä, koska pimpankantotelineet eivät todellakaan erota hyvää miestä huonosta ja jos erottavat, niin luulevat paskaa herkuksi ja päinvastoin.]

Tutustumisen jälkeen juttu yleensä etenee johonkin kiinnostuksen ja
ihastumisen välimaille ja nainen haluaa tietää enemmän toisen
taustasta[1] ja kun siitä sitten kertoo totuudenmukaisesti niin se
todellinen historia ei sovikaan yhteen tuon naisen oman fantasian
kanssa. Jotenkin tuntuu, että joillakin naisilla se "naisten logiikka"
iskee peliin, tuo fantasia muuttuukin todeksi ja se miehen kertoma juttu
onkin valetta.

[Tästähän (nimi poistettu omaisten pyynnöstä) oli tyypillinen esimerkki. Kun sanoin ihastuneeni häneen, hän alkoi yhtäkkiä selittää, kuinka olin saamaton runkkari joka ihastuu naiseen vain kun saa kerran semmoisen kanssa puhua; ja kun väänsin rautalangasta, että kieltenopiskelijana olin joutunut olemaan tekemisissä ja kaveria nuorten naisten kanssa enemmän kuin kellekään olisi hyväksikään, hän vain robotin lailla toisteli järjettömiä ennakkoluulojaan. Kun sitten kerroin ummet ja lammet seuraelämästäni saadakseni (nimi poistettu omaisten pyynnöstä) vakuuttumaan siitä, että minulla oli naispuolisia ystäviä, sekin oli hänen mielestään jonkin käsittämättömän loogisen kuperkeikan perusteella paheksuttavaa ja sopimatonta. Siinä alkoi sitten tympääntyä omiin naispuolisiin kavereihinsakin, kun heistä ei ollut mitään apua sen itsepäisen muulin pään kääntämiseen. Oli äärimmäisen nöyryyttävää, että kun hänen hirmuisuutensa neiti (nimi poistettu omaisten pyynnöstä) naistenlehdistä oppimiensa ihmissuhdetaitojen perusteella oli suvainnut päättää, että minä olin ujo runkkari ilman ystäviä ja vallankin naispuolisia ystäviä, niin sitten minä lopullisesti myös olin sellainen, vaikka olisin mennyt venäjänopiskelijoiden ainejärjestön kanssa diskoon riehumaan. Kun nainen päättää, että mies edustaa sitä vältettävän miehen prototyyppiä X-3a, joka naistenlehden vältettävien ja alempitasoisten miesten typologiassa mainitaan, niin sitten mies sitä myös edustaa, ja jos mies on sellaiseksi luokiteltu, hänellä ei ole oikeutta muuttaa luokitustaan tekemällä luokitukseen sopimattomia tekoja. Kuten Jaakko Myöhänen on sanonut, kun nainen valitsee miehen, niin miehen persoonallisuus yksilönä ei tässä valintaprosessissa tule lainkaan käsittelyyn. Myös silloin kun mies päätetään torjua ja julistaa ATM:ksi, hänen persoonallisuutensa ei tule lainkaan käsittelyyn - ainoastaan se mielikuva, miten järjetön ja ennakkoluuloinen se sitten onkin - joka naisella on hänestä.]

Tai sitten se nainen uskoo, että ne piirteet, jotka siinä
miehessä alkoivat kiinnostaa, olivatkin vain näyteltyjä ja tuo tausta
kertoo jotain todellista sen miehen oikeasta nykytilasta. Sitten omana
tyyppinään ovat vielä ne, jotka näkevät ennemmin tai myöhemmin uudessa
miehessä samoja piirteitä kuin aikaisemmissa epäonnistumisissa (näihin
merkkeihin käy mikä tahansa: juoko kahvia vai ei, millaiset vaatteet on
päällä tms.) Yleisenä linjana on kuitenkin se, että miehen tuleva käytös
yritetään selvittää historian ja muiden "samanlaisten" tuttavien
historian perusteella. Siitä minulla ei ole hajuakaan, miksi tuollainen
menetelmä on edes jossain määrin yleinen tapa naisten keskuudessa -- tai
en ole varma rajoittuuko tuo ainoastaan naisiin, mutta niissä olen
tuollaista havainnut.

[Naistenlehtien vulgäärifeministinen diskurssi ylipäätään on opettanut nuorille naisille, että miehet ovat persoonattomasti luokiteltavissa muutamaan harvaan kategoriaan. Vaikka nainen ei enää uskoisikaan naistenlehtien kategorioita, hän kehittää nopeasti omat kategoriansa, jotka ovat täsmälleen yhtä ahtaat ja typerät kuin naistenlehtienkin.]

Itse olen enemmänkin kiinnostunut älykkäistä naisista ja nuo ylläolevaan
kuvaukseen osuvat naiset eivät mielestäni sellaisia ole.

[Ongelmana nyt vain on se, että ns. älykkäät naiset voivat olla ja ovat usein parisuhdeasioissa erinomaisen idioottimaisia. Järjellisimmät parisuhdemielipiteet, joita olen kuullut nuorilta naiseläjiltä, olen yleensä kuullut sellaisilta naiseläjiltä, jotka eivät ole opiskelleet akateemisissa pösilöhautomoissa. Vain akateemisesti koulutettu tai koulutettava nainen pystyy olemaan miesasioissa täydellinen riemuidiootti.]

Siis
tavoitteena olisi tunnistaa parantumattomat tapaukset nopeasti. Ainakin
minun mielestäni naiselta kannattaa kysyä mahdollisimman pian, että
*miksi* hänen mielestään on tärkeää, että mies on
komea/rikas/hauska/xyz. Tällä tavalla myös hän itse alkaa miettimään
noita vaatimuksiaan. Asia pitää tietenkin esittää hienovaraisesti, ettei
hänelle tule sellainen fiilis, että hänen ajatuksiaa kyseenalaistetaan
(mitä tietenkin ollaan todellisuudessa tekemässä), mutta jos tuo
onnistuu niin samaan aikaan selviävät ne todelliset ominaisuudet, joita
tuo nainen kuvittelee pitävänsä tärkeinä (ja nuohan eivät ole mitään
luonnonvakioita!) ja lisäplussana sinä pystyt tarjoamaan keskustelun
merkeissä tuolle naiselle jotain uutta kun saat hänet ajattelemaan
hänelle tärkeitä asioita uudesta näkökulmasta.

Oletko koskaan itse miettinyt, miksi naisen pitäisi olla kaunis?
Vaikuttaako se jotenkin hänen älyynsä? Entä hänen käytökseensä? Onko
tärkeää, että muut ihailevat kumppanisi ulkonäköä? Valtaosa miehistä
katsoo ensimmäisenä naisen ulkonäköä - miksi?

[Minä en itse piittaa ulkonäöstä oikeastaan paljonkaan. En ole koskaan rakastunut kehenkään ulkonäön perusteella sen jälkeen kun olin 20-vuotias.]

Vastaavia kysymyksiä voi esittää melkein mistä tahansa vaatimuksesta,
jonka yksikään mies tai nainen esittää Siitä Oikeasta. Ei pidä koskaan
unohtaa, että useimmat liikkuvat ihmissuhteiden miinakentällä täysin
tunteiden varassa ja omat fantasiat ovat se tärkein "tiedon" lähde.

[Itse en yleensä ole pyrkinyt noudattamaan omia "fantasioitani", enemmänkin omia realistisia arvioitani. Ehkä toistuvat epäonnistumiseni johtuvat osaltaan siitä, että en osaa olla spontaani ja mennä sinne, minne kulli sojottaa, kuten oikeat miehet^tm tekevät. Vaikka loppujen lopuksi on aivan sama, mitä alemman tason mies tekee, hän on aina alemman tason mies ja pysyy.]

[1] Tässä olisi tietenkin mahdollista vastata tyyliin "ennen kuin kerron
siitä, haluaisin kysyä ensin yhtä juttua: miksi sinun mielestäsi miehen
taustan tietäminen on tärkeää?" ja jatkaa sitten vähän samaan tyyliin
kyseenalaistamalla niiden taustatietojen merkitystä. Tehokasta, mutta ei
ole ihan luonnollinen lähestymistapa minulle.