2003-09-17

Krajobraz po bitwie


Bonus: kommentteja päivän uutisiin


Näin taistelunjälkeistä maisemaa (Krajobraz po bitwie tarkoittaa tosiaan "Maisema taistelun jälkeen" - venäjää osaaville ei ehkä ole aivan mahdotonta arvata, että kraj on "maa", obraz on "kuva" - krajobraz, maisema, on siis "maakuva", po on "jälkeen" ja bitwa "taistelu" liittyy "lyömistä" tarkoittavaan verbiin) silmäillessä voin todeta, että olen saanut osakseni huomattavasti enemmän sympatiaa kuin ihmetystä. Muudan herra M. otsikoi pitkän ja kiinnostavan palautteensa (jota aion kommentoida, jos saan häneltä siteerausluvan) sanoilla Panu on kova jätkä, ja vanha kirjeenvaihtotoverini rouva A. kertoi ulkomaalaisen miestuttavan kohtaloista nuorten suomalaisten naisten fasistisen pahuuden kynsissä.

Miikka Lahti, tuo kellonjousen käyttämä profeministirobotti, joka taitaa toimia vaikka kukaan nainen ei vetäisikään jousta säännöllisesti, koetti tietenkin väittää mustaa valkoiseksi selittämällä, että tuoreimmat kirjoitukseni todistavat minut "täydeksi sekopääksi", joka pitää "unohtaa". Voi Miikka ressu, ikävä tosiasia on, että huomattavasti minua tai nettipersoonaani järkevämmän tuntuiset kaverit ovat kanssasi eri mieltä. Mitä jos ottaisit harkintaan sen mahdollisuuden, että automaattinen profeministinen iskulauseilu tuijotus silmissä ja oikea käsivarsi pystyssä ei olekaan lopullinen ja objektiivinen totuus maailmasta? Ymmärrän tietysti, että tämä mahdollisuus ei oikein mahdu robotin nykyiseen ohjelmointiin, mutta kai teidän tehtaalta saa päivityksiä? Vai laitteistovaatimuksistako on kyse? Virtuaalimuisti ei riitä? Kokeile käynnistää uudelleen, joohan? Ai, mutta joo, kiintolevy kuluu semmoisesta, ja kun tietää missä kunnossa robottiparan ROMmit ovat jo nyt, niin ei kannata ottaa riskejä.

Tosiaankin, Päivi Hertzbergin ja Paavo "Präsident der Vereinigten Staaten Europas" Lipposen hak-..., öö, rakkaustarina on tänään ollut otsikoissa, samoin kuin Halmeen Tonppa. (Joo, Halme oli se hakkaus, ja Lipponen se rakkaus, vaikka Paavolta voisi kyllä onnistua se h:lla alkavakin.) Pate ahdisteli kaikesta päätellen Päikkäriä tavalla, josta ATM olisi saanut lähestymiskiellon ja vaikka mitä, mutta kun Päikky oli kelpo sosiaalidemokraatti, niin hän ei tietenkään voinut tuhota Herransa ja Puoluejohtajansa uraa ilmoittamalla ahdistelusta poliisille, eihän se olisi ollut hyväksi Puolueenkaan tulevaisuudelle. (Ja kuten eräs toinen runoilija-Paavo, nimittäin Nerudan Paavo, runoili omalle Puolueelleen: Olet tehnyt minut kuolemattomaksi, sillä sinuun kuuluen en pääty itseeni. Eihän Päivikään voinut vahingoittaa omaa Puoluettaan, omaa kuolemattomuuttaan.) Vanhalla kunnon Führer befiehl, wir folgen -periaatteella Batseeba...ei kun Päivi sitten suostui vaihtamaan miestä; ja kaipa Uuriakin oli loppujen lopuksi halukas myöntämään, ettei hänestä ollut vastusta kuninkaalle. Patempi...ei kun parempi niin: jos Uuria olisi hoidettu pois tieltä raamatullisin keinoin, siitä olisi tullut semmoisia hankaluuksia poliisin kanssa, ettei edes Puolue olisi voinut vertuschata niitä näkymättömiin.

Rakkaustarinasta hakkaustarinaan: Halmeen Tontero siis tunnusti vetäneensä tavanomaisten horppamömmöjen lisäksi myös sitä toista Römpötin Kalen suosittelemaa, eli amfetamiinia. (Okei, myönnetään: puheenvuorossaan kirjassa Doping - raportti lääkeaineiden väärinkäytöstä urheilussa Römpötti ei suositellut amfetamiinia, vaan pervitiiniä, joka eroaa amfetamiinista yhden CH2-ryhmän verran, eikä hänkään sitä suositellut, sanoi vain, että saksalaiset käyttivät tätä "eräänlaista anti-unilääkettä" - häntä nolotti puhua "piristeestä", oletan - sodan aikana joukkojensa pitämiseen valveilla, ja totesi, ettei lääkkeistä ollut mitään huonoja jälkiseurauksia, "jos joukot saatiin myöhemmin perusteelliseen lepoon". Joo, se tiedetään, että Saksan armeijasta siirtyi toisen maailmansodan aikaan melko suuri osa niin perusteelliseen lepoon, ettei heillä jälkeen päin tainnut olla huolia sen enempää svimban jälkivaikutuksista, muista terveysongelmista kuin sodan lopputuloksestakaan.) Tietenkin Tony kummastelee ihan hoomoilasena, mistä se amfetamiini oikein joutuikaan hänen verenkiertoonsa. Mistähän lienee, mutta tänään julkaistiin Hesarissa näennäisesti Tonyyn liittymätön uutinen: jokin muskelimiesten hormoni- ja huumeliiga on paljastunut. Olisikohan kyseessä Tontun alihankkija? Ainakin sellainen selitys tuntuisi miltei uskottavalta, että hormonikauppiaalta pääsi kaatumaan kaksi vierekkäistä purkkia, toisessa piriä ja toisessa anabolia, ja tabut olivat niin samannäköisiä, että horppatörppöön joutui vahingossa svimbapilleri tai seitsemän. Sitten myyjä kauppasi Tonylle näitä lattialla käyneitä steroideja alennuksella, ja taloudellisena miehenä Halmadóir myöntyi kauppoihin. Sen jälkeen sankarinyrkkeilijämme huuhtoi tavalliseen tapaan mömmöt alas Kiteen kirkkaalla, ja loppu onkin yleisessä tiedossa.

Huomatkaa, etten sano "loppu on historiaa". Jos suomeksi sanotaan, että jokin on historiaa, se tarkoittaa hieman eri asiaa: esimerkiksi Paavo Lipposen pääministeriys on nyttemmin historiaa, samoin kuin taitaa olla Halmadóirin uskottavuus huumeiden vastustajana.

0 turpaankerjuuta:

Lähetä kommentti

<< Himaan